Digitaalisuus uhka vai mahdollisuus?

Kuva: Savonia-ammattikorkeakoulu

Digitaalisuus on noussut nyky-yhteiskunnan kestoaiheeksi. Teknologinen kehitys on tullut osaksi arkipäivää. Kehitys on muuttanut ratkaisevasti tapoja, joilla ihmiset kommunikoivat tai miten asioivat yhteiskunnassa. Ihminen ei ole enää sidottu aikaan, paikkaa tai tilaan.

Muutos on tapahtunut nopeasti. Esimerkiksi 50-luvulla säännöllinen liikkuminen oli luontevaa. Suomalaiset asuivat pääosin maaseudulla, ja elintasokin oli kohtalaisen alhainen. Sodan jälkeen syntyivät niin sanotut suuret ikäluokat. Rintamamiehet perustivat perheen ja samalla vuosikymmenellä yleistyivät kodinkoneet: pesukone ja jääkaappi.

Aikaisempi kehitys koski koko sukupolvea. Digitalisaatiossa kehitys kulkee kahteen suuntaan. Vanhemmalle ikäluokalle digitalisaatio on muutos aikaisempaan, nuoremmalle sukupolvelle se on luonteva kehityksen jatkumo, johon on kasvettu lapsesta saakka.

Mikä neuvoksi? Vanhempien ammattilaisten kannattaisi ottaa ohjaajiksi pipopäisiä, nuoria diginatiiveja. Olemme tilanteessa, jossa meillä ei ole varaa ohittaa milleniaalisukupolven tietotaitoa.

Tiedon saatavuuden helppous on muuttanut valtarakenteita. Ennen tieto oli valtaa ja salattu tieto ylintä valtaa. Tänään tieto on jokaisen ulottuvilla helposti ja ilmaiseksi. Viisaus piilee siinä, miten yhdistää tietoa ja ratkaisuja.

Uhkana on kuitenkin infoähky. Viestejä tulee monesta tuutista, joiden seuraaminen on ammattilaisellekin haaste. Sähköpostin lisäksi käytössä ovat Skype-puhelut, Intranetin keskustelu- ja ryhmätilat, pikaviestit, videoneuvottelut, Yammeria ja tietysti organisaatiowiki Confluense.

Joskus on hyvä oivaltaa myös perinteisen viestinnän mahdollisuudet. Jos haluaa tulla huomatuksi ja tehdä vaikutuksen, kannattaa lähettää perinteinen paperikirje.

Jouni Vornanen

tiedottaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    Hyvinpä olet asioista perillä – KIITOS! (luvallasi tallennan poimintoja myöhempää käyttöä varten – ) !

    Tottahan tuossa varmasti kaikki on, mutta erityisesti sanomalehdet pitävät esillä oikean ja luotettavan tiedon olemusta – ehkäpä syystäkin (viittaan valeuutisiin ja vastaavaan sekä informaatiovaikuttamiseen ja jopa vaalivaikuttamiseen ja info-sotaankin).

    Viestinnän edesmennyt professori Osmo A. Wiio muistaakseni kertoi kirjassaan, että television rakentamista Suomeen perusteltiin sillä, että siitä tulee hyvä kulttuurin ja opetuksen väline, mutta siitä tuli kuitenkin pääasiassa viihteellinen ja ei niin korkeatasoinen kuin mitä toivottiin tai millä hanketta perusteltiin. Näinhän netistäkin näyttää tulleen – josko sille oli alkuaankaan esitetty korkealentoisia tavoitteita – kaikkine eri kanavineen.

    Kun opiskeluaikaan digitaalinen ohjelmointi oli paljolti konekielistä, arvelin, että tavallisen tallaajan on parempi odottaa sitä aikaa kun homma kehittyy – siis ohjelmointityökalut – ja niinhän sitten kävikin. ELI: nuo nimeämäsi kanavat (joita kaikkia en edes tunnista) yhdentyvät lähitulevaisuudessa, minkä ansiosta oletan niiden hyödyntämisen tehostuvan maallikoillekin hallittavaan muotoon (missä työssä edustamasi koululaitos on osaltaan avainasemassa).

  • Jouni Vornanen

    Kiitos palautteesta. Tekstiä voit käyttää niin kuin parhaaksi katsot Eino.

    Olet oikeassa. Vaikka some-maailma vaikuttaa laajasti, perinteisellä medialla on kuitenkin pelisäännöt, jotka ovat meille kaikille arvokkaita: oikean tiedon välittäjinä.

  • Ex_agentti

    Digitaalisuus on jo tuonut uhkia, joita ei 90 luvun alkupuoliskolla tiedostettu.

    Tietoturvaan keskittyvät ammattilaiset ja yritykset ovat sekä hyve ja pahimmillaan pahe.

    Mitä enemmän tieto keskittyy ja IoT sekä vastaavat valtaavat alaa, sitä suuremmaksi uhat tiedon turvaamista kohtaan lisääntyy.

    Ihminen kun kuitenkin tavalla tai toisella on päättämässä yritysten ja organisaatioiden tiedon turvaamisesta, mihinkään ei ole poistunut oletus – 80 % tietoturva uhista on altistettu järjestelmien käyttäjiin –

  • Jouni Vornanen

    Ditaalisuus on vääjäämätön tosiasia, mutta siihen liittyy koomisiakin piirteitä. Kun Valkoisesta Talosta soitetaan tärkeitä puheluita, silloin käytetään lankapuhelinta.

Jätä kommentti

*