Elämää kestävyysmurroksessa

Kestävyysmurroksessa majakat helpottavat navigointia. Kuva Jyri Wuorisalo.

Ilmasto muuttuu huolimatta ilmastonmuutoksen hillintätoimista. Muutosta ei voida enää kokonaan estää, pikemmin vaikutukset tulevat jatkossa voimistumaan. Ilmaston muuttumisen ja sään ääri-ilmiöiden riskejä (esim. voimistuvat myrskyt, lisääntyvät tulvat sekä pitkät kuivuusjaksot ja helteet) onkin vähennettävä, ja niihin on varauduttava ja sopeuduttava.

Luonnon monimuotoisuus on ihmisen hyvinvoinnin lähtökohta. Kuitenkin toimintamme saa luonnon katoamaan nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Luontokato on luonnon monimuotoisuuden, elonkirjon heikentymistä. Luontokato vaikuttaa suoraan terveyteen, ruokaturvaan ja talouteen eli elämänlaatumme murrokseen on varauduttava ja sopeuduttava.

Ilmastonmuutokseen ja luontokatoon varautumisella ja sopeutumisella tarkoitetaan sekä politiikka- että käytännön toimia, joilla yhteiskunnan eri toimijat tarttuvat yhteisvoimin ilmastonmuutoksen ja luontokadon erilaisiin vaikutuksiin ja niihin liittyviin riskeihin. Tavoitteena on esimerkiksi vähentää ihmisiin kohdistuvaa vaaraa tai vaikutuksista mahdollisesti aiheutuvia taloudellisia vahinkoja.

On aika siirtyä ilmasto- ja ympäristöturvallisuuden yksityiskohtien hiomisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Kestävyysmurroksella tarkoitetaan koko elämäntapamme eli asumisen, energiantuotannon, liikenteen ja ruokaketjun järjestelmien sovittamista maapallon kantokyvyn rajoihin.

Kestävyysmurros on tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden kulta-aikaa. Tarvitaan niin kulttuurisia ja sosiaalisia kuin teknologisia kokeiluja, jotka vauhdittavat kestävyysmurroksen etenemistä. Toiminnan on oltava riittävän ennakoivaa ottaen huomioon nopeasti kehittyvät muutokset ja alueellisesti vaihtelevat vaikutukset. Tämän vuoksi meidän on vahvistettava alueellista ja paikallista näkökulmaa ja yhteistyötä ilmasto- ja ympäristöturvallisuudessa.

Meidän on opittava kestävyysmurroksen hallitsemiseksi tekemään laajalla joukolla tulevaisuuden skenaarioita, joiden avulla arvioimme tekojemme mahdollisia vaikutuksia ja seurauksia.  Meidän on kyettävä yhdessä kysymään teemmekö oikeita asioita, huomioimmeko kaikkein haavoittuvimmat ihmisryhmät ja miten voisimme parantaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Kestävyysmurroksen hallinnasta onkin tulossa yhteiskunnallista toimintaa, jossa tarvitaan uutta ajattelua ja uusia yhteistyömuotoja.

 

Jyri Wuorisalo

TKI-asiantuntija, kansainväliset palvelut (human security ja ilmastoturvallisuus)

Jätä kommentti

*