Ilmastonmuutos, biodiversiteetin väheneminen ja luonnonvarojen liikakäyttö muodostavat kestävyyskriisin, joka uhkaa ihmiskunnan hyvinvointia. Biodiversiteetin väheneminen, arkikielessä luontokato eli luonnon monimuotoisuuden ja elonkirjon heikentyminen on noussut nopeasti ilmastonmuutoksen rinnalle kuvaamaan kehityskulkua, joka vaikuttaa koko maapallon elinvoimaan.

”Ilmastonmuutos, luontokato ja muut ekologiset kriisit etenevät kiihtyvällä tahdilla. Päästövähennystavoitteista on jääty pahasti jälkeen ja paine ympäristötoimien kiihdyttämiseksi kasvaa. Lähivuosina on odotettavissa nopeasti tiukkenevia säädöksiä sekä ekologisten järjestelmien heikkenemisen laukaisemia yhteiskunnallisia kriisejä ja markkinahäiriöitä.” Näin muotoilee tulevaisuuttamme itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö BIOS.

Ilman luonnon monimuotoisuutta meillä ei olisi elämän perusedellytyksiä, kuten juomavettä, ruokaa tai happea. Ilman monimuotoista luontoa ei olisi myöskään hyvinvointia tai talouskasvua.

Ihmiskunta on nyt vauraampi kuin koskaan, mutta samalla luonnon monimuotoisuus hupenee nopeammin kuin kertaakaan ihmiskunnan historiassa. Seuraukset ovat vakavat ja kauaskantoiset paitsi ihmisten terveyden ja elannon, myös talouden näkökulmasta. Näin totesi talvella 2021 julkaistu Dasguptan raportti (The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review). Dasguptan raportti tuo uudella tavalla esiin luonnon monimuotoisuuden merkityksen talousjärjestelmämme perustana.

Maailman talousfoorumin mukaan noin puolet maailman BKT:sta on riippuvaista luonnon monimuotoisuudesta. Monimuotoisuuden edistäminen löytää näin myös yritysten vastuullisuustyöhön erityisesti kiertotalouden ratkaisuilla, joilla voidaan tehokkaasti torjua luontokatoa.

Euroopan komission käynnistämä vihreän kehityksen ohjelma eli Green Dealin lähtökohtana on se, että ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen ovat perustavanlaatuinen uhka Euroopalle ja koko maailmalle. Tätä tukee jatkuvasti vahvistuvat EU:n kestävän rahoituksen toimet, jotka vaikuttavat erityisesti yritysrahoitukseen sekä tutkimus-, innovaatio- ja kehitysrahoitukseen.

EU:n kestävän rahoituksen toimet rakentuvat esimerkiksi EU:n kestävän rahoituksen taksonomialle, jolla luodaan luotettava tieteeseen perustuva määritelmä kestäville sijoituskohteille. Taksonomialla pyritään määrittelemään yhdenmukaiset ja tieteeseen pohjautuvat sijoituskohteiden ympäristöllisen kestävyyden arviointikriteerit.

Onhan meillä Pohjois-Savossa tarpeeksi kunnianhimoisia keinoja vauhdittaa elonkirjon vaalimista?  Meillä on enemmän kuin koskaan rahaa aluekehitykseen, joten voimme nostaa entistä enemmän esille keskustelua ilmasto- ja ympäristöturvallisuuden sekä hyvinvoinnin edistämisen suhteesta.

Jyri Wuorisalo

TKI-asiantuntija, kansainväliset palvelut (human security ja ilmastoturvallisuus)