Florence Nightingale ja COVID 19 – huomio hygieniaan

Florence Nightingale noin vuonna 1850 . Kuva: Wikipedia.

Tiistaina 12. toukokuuta 2020 tulee kuluneeksi 200 vuotta Florence Nightingalen, sairaanhoitajan ammatillisen perustan kehittäjän syntymästä.  Nightingalen tie sairaanhoitajan työhön ei ollut helppo, vaikka ammatti kiinnosti häntä jo nuorena. Varakkaiden keskiluokkaisten vanhempien mielestä Florencen toive sairaanhoitoon perehtymisestä ei ollut soveliasta, sillä sairaanhoitajat olivat 1800-luvun puolivälissä kouluttamattomia. Heitä pidettiin tietämättöminä, huonomaineisina ja juopotteluun taipuvaisina.

Florence pääsi kuitenkin perhetuttaviensa kanssa matkustellessaan tutustumaan sairaaloihin Euroopassa ja Egyptissä. Vuoden 1850 alussa hän aloitti harjoittelun katolilaisten ylläpitämässä sairaalassa ja pääsi tutustumaan Saksassa Theodor Fliednerin johtamaan diakonissalaitokseen, jossa hän seuraavana vuonna suoritti kolme kuukautta kestäneen koulutusjakson ja päätyi sairaanhoitajaksi.

Krimin sota syttyi 1854 ja pian levisi tieto haavoittuneiden brittisotilaiden huonosta kunnosta. Nightingale kutsuttiin johtamaan Turkkiin lähetettävää  38 vapaaehtoisen sairaanhoitajan ryhmää ja järjestämään haavoittuneiden sotilaiden hoito.  Sodassa Nightingale ymmärsi hygienian merkityksen kokemuksen kautta. Haavoittuneiden sotilaiden hoidon tulokset olivat huonot. Haavat märkivät ja haisivat, koska niitä ei puhdistettu ja sidoksia ei vaihdettu. Monet haavoittuneista kuolivat haavakuumeeseen. Lisäksi sotasairaaloissa kuoli runsaasti potilaita tarttuviin tauteihin, kuten koleraan ja pilkkukuumeeseen. Sotilaiden kuolema oli seitsemän kertaa todennäköisempää sairaalassa kuin taistelussa. Nightingale muutti sotasairaaloiden hoito- käytänteitä; potilaita pestiin, haavasidokset vaihdettiin, uloste ja virtsa-asiat tyhjennettiin.  Seurauksen oli, että sotavammojen ja tarttuvien tautien aiheuttamat miehistötappiot vähenivät englantilaisten joukkojen keskuudessa aivan ratkaisevasti. Hygienia haavoittuneiden hoidossa oli vaikuttavaa.

Nightingale oli myös kiinnostunut tilastoista ja hän kokosi Turkin sairaaloista ja niiden kuolleisuudesta merkittävää tilastotietoa, jota hän kuvasi käyttäen grafiikkaa. Voidaan todeta, että Nightingale oli hygienian kehittämisen lisäksi myös pioneeri lääketieteellisen ja tilastotiedon viestimisessä helposti ymmärrettävällä tavalla. Tieto oli saatavissa käyttöön laajasti, myös niillä henkilöillä, joiden lukutaito ja käsitteellistämisen kyky eivät olleet hyvät. Nightingalea voidaan pitää näyttöön perustuvan hoitotyön alullepanijana ja tieteen popularisoijana. Vuonna 1887 Nightingale perusti maailman ensimmäisen sairaanhoitajakoulun Lontooseen, St. Thomaksen sairaalaan ja siitä katsotaan sairaanhoitajan ammatillisen toiminnan alkaneen.

Nightingalen syntymän 200 vuoden merkkipaalu on ollut tärkeä tekijä siihen, että WHO on nimennyt vuoden 2020 sairaanhoitajan ja kätilön juhlavuodeksi. Tällä hetkellä vuosi ei ole terveydenhuollon ammattilaisille juhlaa vaan työtä, työtä ja työtä haastavissa olosuhteissa. COVID 19 on nostanut uuteen valoon Nightingalen viestin hygienian merkityksestä hoitotyössä.  Hygienia ja aspetiikka ovat sairaanhoitajan osaamisen peruspilareita, joille ammatillinen toiminta nojaa. Tärkeä osa sairaanhoitajan ammatti-identiteettiä on ns. aseptinen omatunto, joka tarkoittaa sitä, että kaikessa toiminnassa tulee suojata potilasta tarpeettomalta mikrobikontaminaatiolta ja minimoida infektion riski. Oman toiminnan lisäksi tämä ulottuu myös kollegoiden, omaishoitajien ja potilaan toiminnan arviointiin ja ohjaamiseen niin, että infektiot voidaan ehkäistä eikä potilaan ja muiden henkilöiden turvallisuus vaarannu. Tämän vuoksi COVID 19 -epidemian aikana säästötoimiin tai puutteelliseen tietoon perustuvat toimintaohjeet ja suojavarusteiden puute saavat sairaanhoitajan ristiriitaiseen tilanteeseen; miten estää tartunnat ja mahdolliset sairastumiset, jos parhaat mahdolliset keinot ja varusteet eivät ole käytettävissä. Tällöin työtä joutuu tekemään vastoin ammatin keskiestä tieto- ja arvoperustaa, joka johtaa syyllisyyden tunteeseen, pelkoon ja ahdistukseen. Riski ammattilaisen uupumiseen kasvaa.

Nightingalen sinnikkyyttä ja periksi antamattomuutta tarvitaan voittamaa pandemian aiheuttamat haasteet hoitotyössä. Myös toimivan tilastoinnin ja selkeän viestinnän tarve on suuri. Kaikkien kansalaisten tulee ymmärtää mistä COVID 19 -pandemiassa on kysymys ja miten tartuntoja voidaan ehkäistä. Mitä kansalaisena voit tehdä viruksen leviämisen pysäyttämiseksi.

COVID 19 -pandemia on todellakin nostanut sairaanhoitajan ja kätilön työn keskiöön. Ympäri maailmaa sairaanhoitajille ja kätilöille hurrataan ja taputetaan. Heidän ammatillinen osaamisensa hygieniasta infektioiden torjunnassa on perusta, jolle COVID 19 -tartuntojen ehkäisy ja potilaiden turvallinen hoito perustuu.

Tänään 5.5.2020 vietetään maailman käsihygienia päivää. Pese kädet huolellisesti vedellä ja saippualla, ja mikäli niitä ei ole saatavilla käytä käsidesiä.

Pysytään terveenä!

Salla Seppänen, koulutusvastuujohtaja

Savonia-ammattikorkeakoulu

Jätä kommentti

*