Hukummeko peehen?

Kuva: Kaija Sääski

Maapallon kantokyky on ylittynyt 1980-luvulta alkaen lisääntyneen tuotannon, väestön kasvun ja kulutuksen seurauksena. Ympäristön huonontuminen vaikuttaa monella tavoin ihmisten viihtyisyyteen ja hyvinvointiin.

Nykyinen trendi ei voi jatkua. Viime vuosina ympäristökatastrofit ja ilmaston lämpeneminen ovat herätelleet päättäjiä. Kysymys on pitkälti siitä, millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville.

Teollisuusmaiden asukkaat kuluttavat maailman luonnonvaroista yhteensä 80 prosenttia, vaikka niissä asuu vain 20 prosenttia maailman väestöstä.

Jos luonnonvarojen kulutusta ei vähennetä, maapalloa uhkaa muun muassa uusiutuvien luonnonvarojen taantuminen, eläinlajien häviäminen sekä päästöjen ja jätteiden ympäristöön kertyminen.

Kehitys huolestuttaa suomalaisia. Esimerkiksi Energiateollisuuden tutkimuksessa käy ilmi, että kansalaiset ovat entistä huolestuneempia ilmastonmuutoksesta.

Myös opiskelijoille tehdyt kyselyt ovat samansuuntaisia. Kun kysytään, mikä nousee tärkeimmäksi kehityksen kohteiksi, ykköseksi kohoaa energian kulutuksen vähentäminen. Toiseksi tärkeimpänä pidetään kierrätystä ja kolmanneksi jätteiden lajittelua.

Vastaajat ymmärtävät ympäristöongelmat ja niihin tulee suhtautua vakavasti. Lisäksi he tiedostavat yksilön toiminnalla olevan merkitystä kehityksen suuntaan.

Kestävän kehityksen haaste on juuria arkielämässä. Ekologisessa ajattelussa edetäänkin pienin askelin. Kun ihmiset työskentelevät keskimäärin 35 vuotta, tämä tarkoittaa todella merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Jouni Vornanen

tiedottaja

Savonia-ammattikorkeakoulu

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    Hyvää asiaa ja Hyvää alkanutta vuotta!

    Liika tuotanto / Kulutus on ongelma, kuten totesit ja on todettu, se tuhlaa läntisissä maissa resursseja ja tuottaa jätettä “Kestävän kehityksen haaste on juuri arkielämässä.” (näköjään jätettä kertyy kehittyvissä maissakin – jos kohta, myös viemme sitä sinne)

    – entisaikaan tehtiin pitkäikäisiä ja kestäviä tuotteita, miesten ja naisten pukukoodi oli “yhden puvun taktiikka” ja ruokailuvälineet kestivät perinnöksi saakka. ja väkeäkin oli vähemmän

    – Nykytuotanto – siis kulutus – tuottaa kertakäyttöistä … astiaa, käärepaperia ym., ~ vaatetta, ~ autoja, ~home-/kosteusvauriotaloja … jne. ? (aaltomerkki = noin)

    Meidän tulisi palata tuohon entisaikaan päin – siis oikeasti kestävään kehitykseen kertakäyttökehityksen sijaan!

  • Jouni Vornanen

    Hyvää uutta vuotta Eino. Puhut Eino “yhden puvun taktiikasta”. En voisi enempää olla samaa mieltä.

Jätä kommentti

*