Yleisesti on vallalla käsitys, että nuoret eivät olisi enää kiinnostuneita vakituisista työpaikoista ja yleensäkin vieroksuvat sitoutumista. Perheyritysten liiton tekemän kyselyn mukaan suomalaisnuoret suhtautuvat työhön kunnianhimoisesti ja ovat sitoutuneita omaan kotimaahansa, kohta 100-vuotta täyttävään Suomeen.

Isänmaallisuutta osoittaa erityisesti se, että 90 prosenttia vastanneista nuorista oli vähintään jokseenkin samaa mieltä siitä, että he haluavat työskennellä yrityksessä, joka maksaa veronsa Suomeen ja työllistää pääosin Suomessa. Työpaikan vakituisuus koettiin tärkeäksi, mutta toivomus oli että työajoista voitaisiin sopia joustavasti, elämäntilanteen mukaan.

Mikä oli ilahduttavaa, vajaa puolet vastaajista piti oman yrityksen perustamista houkuttelevana. Mielenkiintoista tutkimuksen annissa oli myös se, että nuoret miehet suhtautuivat yrityksen perustamiseen innokkaammin kuin naiset. Yrittäjyyshenkisyys oli myös voimakkaampaa pienillä paikkakunnilla kuin suurissa yliopistokaupungeissa. Tämä tuntuu tutulta aiempien tutkimusten valossa, joissa yleensäkin akateemisten alojen opiskelijat eivät kokeneet yrittäjyyttä yhtä houkuttelevana kuin muiden opinahjojen opiskelijat. Toisaalta tämäkin on muuttumassa, kiitos Slushin ja muiden vastaavien start up-tapahtumien!

Vaikka kaikki vaihtoehdot olisivat vapaasti valittavissa, kyselyyn vastaajista 3/4 valitsisi asuinmaakseen Suomen! Myös Suomen tulevaisuus on vastaajien mielestä valoisa. Enemmistö uskoo, että kymmenen vuoden päästä Suomi on parempi paikka asua ja elää kuin tällä hetkellä. Mikä on sitten vaikuttanut nuorisomme näinkin optimistiseen näkemykseen tulevaisuudesta?

Onko esimerkiksi matkailualan orastava kasvu  aiheuttanut positiivista odotusta ja ovatko samalla uutiset Euroopan metropolien levottomuuksista ja jopa terrori-iskuista muistuttaneet pohjoisen maamme ainakin vielä turvallisesta elinympäristöstä? Entä suomalaisten elintarvikeinnovaatioiden ja palveluiden näyttävät lanseeraukset ja toiveet idänkaupan elpymisestä? Ovatko ne luoneet toiveikkaan ilmapiirin, jolloin omakin tulevaisuus näyttää valoisammalta.

Uusiin innovaatioihin kuuluu myös Kelan aloittama perustulokokeilu, joka on herättänyt kiinnostusta eri puolilla maailmaa. Perustuloa maksetaan 560 euroa kuukaudessa kahden vuoden ajan. Kohderyhmään kuuluu 2000 henkilöä, iältään 25-58 -vuotiaita työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saanutta suomalaista. Perustuloa maksetaan ilman vastikkeita tai tarveharkintaa ja maksu jatkuu, vaikka töitä löytyisi. Tällä pyritään kannustamaan ottamaan vastaan pieniäkin pätkätöitä. Ja mikä parasta, yrittämisestä siis palkitaan eikä rangaista!

Kaiken kaikkiaan alkaneesta vuodesta näyttää tulevan monessakin mielessä mielenkiintoinen. Toivottavasti nuorten luottamus tulevaisuuteen tarttuu myös hieman vanhempiin!

Jari-Pekka Jääskeläinen

Liiketoimintaosaamisen lehtori

Savonia-ammattikorkeakoulu