Hallitus tavoittelee Heinäveden Palokin padon purkua saimaanlohen ja -taimenen auttamiseksi viestittää Yle. 30 tuulivoimalan puisto näkyisi laajasti Kallavedelle – ”Näkyvyysalueella on myös muun muassa Riuttalan perinnemiljöö” otsikoi Savon Sanomat. Nämä ovat pieniä mutta merkityksellisiä viestejä muutoksesta, jonka keskellä elämme.
Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, ympäristön saastuminen sekä luonnonvarojen ja energian liikakäyttö haastavat koko ihmiskunnan tulevaisuutta ja kestävää elämäntapaa. Ilmastonmuutoksen hillintä on saanut tasavertaisen kumppanin ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja varautumisesta. Olemme viimein ymmärtäneet, että ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön tilan keskinäisriippuvuutta on tarkasteltava uusista näkökulmista.
Ilmastoriskien hallinta näkyy entistä enemmän alue- ja kuntatasolla kun rakennamme sopeutumista elinympäristöämme uhkaaviin muutoksiin ja varaudumme ennakoimattomaan. Ilmastoriskien hallinnasta hyvänä esimerkkinä Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisema ilmastonmuutoksen riskianalyysi ja kuntakohtaiset riskikortit Pohjois-Savon kunnille. Riskianalyysi auttaa maakuntaa ja kuntia varautumaan sekä sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Kuntakohtaisissa riskikorteissa on tunnistettu merkittävimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä sekä tarvittavia toimenpiteitä sopeutumisen kannalta.
Kuntien on varauduttava uudella tavalla kun sateisuus lisääntyy, talviolosuhteet muuttuvat ja myrskyt jylläävät aiheuttaen riskejä esimerkiksi tiestön kunnolle, kiinteistöille sekä viemäri- ja hulevesiverkoston kuormitukselle. Maatalouden sadot ja metsien puustot kohtaavat tuhoja ja vaurioita. Lämpötilan nousu vaikuttaa kaikkeen; terveyshaitat ja ruoantuotannon uudet haasteet sekä vieraslajit ja tuholaiset muodostavat kokonaisuuden, jota on vaikea hallita.
Ilmastoriskien hallinnassa liian vähälle huomiolle on jäänyt siirtymäriskit eli vihreän siirtymän vaikutukset talouden toimintaan. Euroopan keskuspankki jakaa ilmastonmuutoksen vaikutukset talouden toimintaan: 1) fyysisiin riskeihin, joita aiheuttavat erilaiset ilmaston muuttumisesta johtuvat ympäristökatastrofit, kuten tulvat, kuivuus ja myrskyt ja 2) siirtymäriskeihin, joita syntyy, kun siirtyminen päästöttömään talouteen muuttaa toimintaympäristöä. Ilmastoriskit vaikuttavat inflaatio- ja talouskehitykseen, rahoitusvakauteen ja omaisuuserien arvoon.
Kuopion ja Tervon rajamaille suunnitteilla oleva tuulipuisto sekä Palokin pato ovat oivia esimerkkejä siirtymäriskeistä. Vihreän siirtymän edellyttämä muutos saattaa tehdä vanhat toiminnot kannattamattomiksi tai/sekä kestämättömiksi, mikä aiheuttaa uudenlaisia riskejä yrityksille ja rahoitusorganisaatioille. Palokin kohdalla kyse myös vihreän siirtymän sisällä tapahtuvasta siirtymäriskistä kun uusiutuvaa energiaa tuottava laitos edistää luontokatoa. Tulemme tarvitsemaan enemmän ihmisten iholle menevää ilmastoviestintää ja eri intressiryhmiä yhdistävää ilmasto- ja ympäristösovittelua myös Itä-Suomessa.
Ilmastoriskien hallintaan kuuluu myös se, että vihreä siirtymän hankkeiden rahoituksen ehtona on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattaminen (Do No Significant Harm, DNSH). Hankkeet eivät saa heikentää esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintää, kiertotalouteen siirtymistä tai biologisen monimuotoisuuden suojelua.
Ilmastoriskien hallinta ansaitsee laajan yhteiskunnallisen keskustelun. Tarvitsemme reilua siirtymää ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemiseksi. Reiluuteen kuuluu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nostamista vihreän siirtymän keskiöön, mikä on tärkeää sekä siirtymän hyväksyttävyyden että ketään ei jätetä -periaatteen toteuttamiseksi.
Tervetuloa kuuntelemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan reilusta siirtymästä:
Pohjois-Savon ilmastofoorumi 16.11.2023: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen – hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa
Jyri Wuorisalo
TKI-asiantuntija, kansainväliset palvelut (human security ja ilmastoturvallisuus)
