Elämme keskellä ilmastokriisiä ja se tuntui; kesä–heinäkuu oli Suomessa ennätyksellisen lämmin lähes kaikilla Ilmatieteen laitoksen mittauspisteillä. Pitkin kesää uutiset maailmalta kertoivat, kuinka sään ääri-ilmiöt vaikuttivat ihmisten arkeen ennen näkemättömällä voimalla luoden kaaosta ja toivottomuutta kun jatkuvat helteet, rajut myrskyt, tuhoisat metsäpalot ja murskaavat tulvat iskivät ympäri maailmaa. Euroopan parlamentti julisti ilmastohätätilan jo 27.11.2019. Nyt ymmärrämme miksi.

Ilmastokriisi sai lisää tieteellistä voimaa kun YK:n koordinoima hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi uuden raporttinsa ilmastonmuutoksesta ja sen tieteellisestä taustasta. Raportin viesti on yksiselitteinen: ihmisten toiminta on aiheuttanut ennennäkemättömän laajoja ja nopeita muutoksia ilmastossamme.

Ilmastotyöstä on tullut kaikkia koskevaa ja kaikille kuuluvaa tulevaisuustyötä, kulttuurisen kestävyyden rakentamista ja kriisinhallintaa. Ilmastotyöhön on apuvälineitä. Meillä on YK:n globaali kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030, EU:n Vihreän kehityksen ohjelma Green Deal, kansallinen Vihreän siirtymän ohjelma sekä alueellisia ja toimialakohtaisia ilmastotiekarttoja.

Toukokuussa 2021 valmistui Pohjois-Savon yhteinen maakunnallinen ilmastotiekartta. Pohjois-Savon ilmastotiekartta viitoittaa maakunnan yhteistä tietä kohti hiilineutraalisuutta. Ilmastotiekartassa määritetään maakunnallisen ilmastotyön tavoitteet, painopisteet ja kärkitoimenpiteet. Toimenpiteissä on huomioitu ilmastonmuutoksen hillintä sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen. Pohjois-Savon ilmastotiekartta: https://hiilineutraalipohjoissavo.fi/ilmastotyo/ilmastotiekartta/

Ilmastotiekartan päätavoitteena on, että Pohjois-Savo on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää vähintään 80 % vuoteen 2007 verrattuna ja loput päästöt sitoa tai kompensoida kestävästi. Toimenpiteet on jaoteltu painopisteisiin kuudelle sektorille, joita ovat 1) Maa- ja metsätalous, 2) Liikenne ja logistiikka, 3) Energia- ja vesihuolto, 4) Teollisuus, 5) Ruoka, kuluttaminen ja jätehuolto sekä 6) Aluesuunnittelu, rakentaminen ja asuminen. Lista osoittaa, jotta ilmastotyö koskettaa kokonaisvaltaisesti elinympäristöämme, elintapojamme ja elinkeinojamme.

Pohjois-Savon ilmastotiekartan painopisteillä vahvistetaan ilmastokulttuuria, lisätään kiertotaloudella kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä, kasvatetaan hiilinieluja ja -varastoja, tuotetaan entistä puhtaampaa energiaa ja rakennetaan yhdessä ilmastoturvallisuutta ja luonnon monimuotoisuutta.

Ilmastoturvallisuus on ilmastokriisin näkyvin ja tuntuvin teema, koska se on keinovalikoima, jolla sopeudutaan ja varaudutaan ilmastonmuutokseen ja erityisesti sään ääri-ilmiöihin. Ilmastoturvallisuuden varmistaminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen ovat välttämättömiä, jotta ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset jäisivät mahdollisimman pieniksi. Ilmastoturvallisuustyö on keskeinen osa YK:n Agenda 2030 ja Inhimillinen turvallisuus -tavoitteiden toimeenpanoa. Pohjois-Savossa on ilmastoturvallisuudelle oma ohjelmansa osana ilmastotiekartan toteuttamista: https://ilmastoturvallisuus.savonia.fi/

Pohjois-Savon maakuntaohjelman päivitys on juuri lausuntokierroksella. Sen tulee olla ilmasto-ohjelma, ohjelma, jolla rakennetaan yhdessä entistä hyvinvoivempi maakunta, jossa arjen turvallisuus on huomioitu ilmastokriisin edetessä. Pohjois-Savolla on mahdollisuus olla alueellisen ilmastotyön suunnannäyttäjä niin Suomessa kuin Euroopassa. Meillä on kaikki mitä siihen tarvitaan; maailmanluokan ilmastotutkimus, hyvin rahoitettua kehittämis- ja innovaatiotoimintaa kestävän kehityksen liiketoiminnan vauhdittamiseen sekä kesäkuun kuntavaalien jäljiltä uusia päättäjiä, joilla on ainutlaatuinen hetki päättää siitä millaista maailmaa teemme lapsille ja nuorille. Ilmastotiekartalla luodaan toivoa tulevaisuuteen. Nyt on uuden sivistyksen aika.

Jyri Wuorisalo

TKI-asiantuntija, kansainväliset palvelut (human security ja ilmastoturvallisuus)