Ilmastoturvallisuudella rakennetaan varautumista ja sopeutumista sään ääri-ilmiöihin. Parhaillaan kokoontuva maailman talousfoorumi nosti sään ääri-ilmiöt uunituoreessa Maailman riskit -raportissaan globaalien todennäköisten uhkien paalupaikalle. Talousfoorumin Nämä ovat 5 suurinta ihmiskunnan riskiä -video on silmiä avaava tiivistys maailmasta, jota yhdessä luomme: https://www.weforum.org/videos/these-are-the-5-biggest-risks-facing-humanity-in-2021

Ilmastonmuutoksen näkyvin ja tuntuvin ilmiö on entistä ennakoimaton sää, jota vauhdittaa nopeasti etenevä luontokato eli luonnon monimuotoisuuden hupeneminen. Sään ääri-ilmiöt kuten rankkasateet, myrskyt, uuvuttavat helteet ja pitkät kuivuusjaksot aiheuttavat mm. metsäpaloja, tulvia ja maanvyörymiä. Ne ovat kasvava uhka ihmisten arjen turvallisuudelle ja yhteiskunnan häiriöttömälle toiminnalle. Seuraukset näkyvät mm. vesipulana, tautien leviämisenä ja ruokahuollon heikentymisenä, ja jo nyt ilmastopakolaisuutena. Tätä kehitystä kuvaa hyvin käsite ilmastoturvallisuus, joka on ennen kaikkea varautumista ja sopeutumista sään ääri-ilmiöihin.

Ilmastoturvallisuustyö on keskeinen osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals – Agenda 2030) toimeenpanoa, jossa kestävää kehitystä edistetään kokonaisvaltaisesti siten, että taloudellinen, sosiaalinen, ekologinen ja kulttuurinen kestävyys muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Ilmastoturvallisuustyö on myös kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden rakentamista, koska sään ääri-ilmiöt lisääntyvät kaikkialla ja koskettavat kaikkia maapallolla.

ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Suomen sääilmiöihin. Osa muutoksista on jo havaittavissa. Pitkät kesähelteet, rajuilmat, äkilliset vesimäärät, tykkylumi jne. lisääntyvät myös Pohjois-Savossa. Tulevaisuudessa yhteiskunnan täytyykin varautua paremmin sään ääri-ilmiöihin, jotka voivat aiheuttaa monenlaista haittaa ja tuhoa. Esimerkiksi voimakas lumimyrsky voi aiheuttaa lukuisia tapahtumaketjuja, joiden keskinäisriippuvuudet aiheuttavat yllätyksiä niin viranomaisille kuin elinkeinoelämälle ja lopulta kansalaisille kun tiet tukkeutuvat, sähköt katkeavat, ruokahuolto vaikeutuu ja terveyskeskukset ylikuormittuvat. Ilmastoturvallisuus on ennen kaikkea keskinäisriippuvuuksien hallintaa.

Maa- ja metsätalous ovat erityisen haavoittuvia sään ääri-ilmiöiden vaikutuksille. Varautuminen ja sopeutuminen edellyttääkin sen ymmärtämistä, miten kestävän kehityksen tavoitteet linkittyvät toisiinsa. Erityisen paljon ristiinkytkentöjä on vesi-, ruoka- energia- ja metsätavoitteissa, joihin liittyvät toimenpiteet vaikuttavat toinen toisiinsa. Ristiinkytkentöihin perustuva lähestymistapa tuottaa kestäviä ratkaisuja varautumiseen ja sopeutumiseen kokonaisvaltaisesti sekä uudistaa huoltovarmuutta entistä kestävämmälle pohjalle.

Pohjois-Savossa on käynnistetty ilmastoturvallisuustyö, joka painottuu aluksi maa- ja metsätalouteen. Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto toiminnassa keskeisimpinä tavoitteina on rakentaa uudenlainen ilmastoon liittyvä, yritysten henkilökunnalle suunnattu koulutuskonsepti ja luoda verkosto yritysyhteistyölle ilmastoturvallisuuteen liittyvien ratkaisujen kehittämiseksi. Pohjois-Savossa on maa- ja metsätalousalalla yrityksiä, joissa on hyvää pohjaa ilmastoturvallisuustyölle; esimerkiksi metsätuhojen hallinnasta on pitkä kokemus ja lisäksi osaamme toimia kylmässä.

Pohjois-Savon ilmastoturvallisuustyössä kehitetään myös luotettavia tapoja viestiä ilmastoon liittyvistä asioista sekä edistetään kansainvälistä yhteistyötä niin EU:ssa kuin YK:ssa. YK:n kanssa Savonia järjestikin kumppaneinaan ulko- ja sisäministeriö sekä Punainen Risti vuosi sitten helmikuussa ilmastoturvallisuuden työpajan Genevessä osana humanitaarisen yhteistyön viikkoa.

Ilmastoturvallisuustyön onnistuminen vaatii saumatonta yhteistoimintaa niin viranomaisten, yritysten kuin koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kesken. Tulevaisuuden ennustaminen, johon sään ääri-ilmiöihin varautuminen ja sopeutuminen perustuu tapahtuu yhteistyössä, jossa sovitellaan erilaisia näkökulmia, jotka pohjaavat tutkimustiedolle. Tätä uudenlaista alueellista varautumista kehitetään soveltamalla viime vuonna Valtioneuvoston julkaisemaa Alueellisen turvallisuuden tila – ATT-mallia (alueellista turvallisuussuunnittelua ja varautumista tukeva seuranta-, arviointi- ja ennakointimalli).

Ilmastoturvallisuustyö sitoo Pohjois-Savon uudistuvaan kansainväliseen yhteistyöhön ja ennen kaikkea eurooppalaisiin ilmasto- ja ympäristötoimiin. Sään ääri-ilmiöt ovat vahvasti mukana EU:n uudessa jättimäisessä Euroopan vihreän kehityksen Green Deal -ohjelmassa. Ilmastoturvallisuus on kestävän liiketoiminnan kehittämistä ja inhimillisen turvallisuuden lisäämistä ihmisten arjessa.

Jyri Wuorisalo

TKI-asiantuntija, kansainväliset palvelut (human security ja ilmastoturvallisuus)