Inhimillisestä turvallisuudesta kulttuurista kestävyyttä

Blogin kirjoittaja YK-tapahtumassa Genevessä työstämässä kansainvälisiin verkostoihin inhimillistä turvallisuutta suomalaisten yritysten, korkeakoulujen ja viranomaisten kanssa

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030 -ohjelma ja YK:n inhimillinen turvallisuus (Human Security) ovat Savonia-ammattikorkeakoulun uunituoreen strategian ytimessä. Vuonna 2011 käynnistimme Kuopiosta käsin laajalla joukolla kansainvälisen inhimillisen turvallisuuden vaikuttamis-, verkottamis- ja projektityön ja nyt se on Savonian tulevaisuustyössä keskeisenä arvona! Matkalla tähän ollaan mm. rakennettu tietoyhteiskuntaa Sambiassa, tuotu suomalaisten yritysten osaamista esille YK:ssa ja konseptoitu uusia innovaatioita kriisinhallintaan.

Mutta nyt meillä on käsissä jotain mitä emme oikein osanneet ennustaa; kaikkialle maailmassa ja kaikkiin ihmisiin vaikuttava ilmastonmuutos. EU on julistanut ilmastohätätilan, Sitra suosittelee ekologista jälleenrakentamista, Elinkeinoelämän keskusliitto varoittaa, jotta ilmastonmuutos ravistelee yrityksiä ennennäkemättömällä voimalla. Olemme kulttuurisen muutoksen äärellä, muutoksen, jossa ihmisen ja luonnon välisen suhteen muutos on välttämätön niin ihmisen hyvinvoinnin kuin luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi. Tämä asettaa koulutukselle, tutkimukselle, kehittämiselle ja innovaatiotyölle haastavat tavoitteet. Inhimillinen turvallisuus konkretisoi sitä mitä ollaan tekemässä, se helpottaa ratkaisujen luomista arjen tasolla. Inhimillinen turvallisuus kääntää katseen ruohonjuuritasolle ja johdattelee ihmislähtöiseen kehittämiseen.

Inhimillinen turvallisuus nostaa yksilöt valtioita ja kansoja tärkeämpään asemaan. Se lanseerattiin YK:ssa vuonna 1994. Perinteisen valtiollisen turvallisuuskäsityksen rinnalle nostettiin laajempi käsitys turvallisuudesta ja kohteeksi tulivat taloudellinen turvallisuus, terveys, ympäristön turvallisuus, henkilökohtainen fyysinen turvallisuus, yhteisöllinen turvallisuus ja ihmisoikeudet.

Miten inhimillinen turvallisuus sitten luo uutta liiketoimintaa? Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää uusia tuotteita ja palveluita, joiden laatua, korkeampaa jalostusastetta, käytettävyyttä ja hyväksyttävyyttä voidaan varmistaa ihmislähtöistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta lisäämällä. Tässä inhimillinen turvallisuus tulee mukaan täydellä voimallaan; tarvitsemme kulttuurisen kestävyyden kaiken inhimillisen toiminnan pohjaksi.

Taival kohti kestävää kehitystä tapahtuu kulttuurisella muutoksella, johon kulttuurinen kestävyys tuo tarvittavat ajattelun ja toiminnan työkalut. Kulttuurinen kestävyys sitoo kestävän kehityksen perinteisen kolmijaon sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden kokonaisuudeksi, joka auttaa meitä ymmärtämään entistä syvällisemmin miten rakennamme ihmislähtöistä tulevaisuutta menneen vahvalle pohjalle. Tässä astuu kuvaan myös tieteen ja taiteen liitto, joka tuo yhteen tutkijat ja taiteilijat luomaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia sekä rakentamaan yhteistä ymmärrystä ja jaettua näkemystä jännitteisiin kysymyksiin kuten ilmasto-ongelmiin. Taiteen avulla inhimillinen turvallisuus kytkeytyy entistä vahvemmin tulevaisuusorientoituneeseen innovaatiotyöhön.

Kestävän kehityksen edistämisen voi rakentaa kolmen peruspilarin varaan: 1) rakennetaan arvopohja, jossa kulttuurisen kestävyyden merkityksellisyydellä rakennetaan sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä, 2) asetetaan missio, jossa tavoitellaan vakautta ilmastonmuutoksesta johtuviin rauhan ja turvallisuuden uhkakuviin eli uudistetaan ihmisen ja luonnon välistä suhdetta ja 3) tuotetaan luovalla innovaatiotoiminnalla konkretiaa, joka tukee globaalin ekokriisin mutkikkaiden ongelmien ratkaisua.

Miten inhimillinen turvallisuus kytkeytyy käytännössä kulttuuriseen kestävyyteen? Hyvä esimerkki on ilmastoturvallisuuden rakentaminen. Ilmastoturvallisuus on uusi näkökulma erityisesti varautumiseen ja sopeutumiseen sään ääri-ilmiöihin, jotka lisääntyvät eri puolilla maailmaa kiihtyvällä vauhdilla, myös Suomessa.  Maailmalla riehuvat metsäpalot, tuhoisat tulvat ja tappavat helteet sekä Suomen kuivuusjaksot, talvimyrskyt ja lumen puute ovat esimerkkejä ilmiöistä, jotka muuttavat niin ihmisten elämää kuin yritysten toimintaympäristöä ilmastonmuutoksen seurauksena. Tämä johtaa entistä enemmän keskinäisriippuvuuksien lisääntymiseen yhteiskunnassa kun infrastruktuurin hauraus paljastuu esimerkiksi talvimyrskyn heikentäessä kotona asuvien vanhusten ruokapalvelua. Näin ollen inhimillisen turvallisuuden turvaaminen keskinäisriippuvuuksien hallinnassa on taito, jota tarvitsemme jatkossa entistä enemmän.

Inhimillinen turvallisuus kulttuurisen kestävyyden ytimessä lisää yhteisöjä koossa pitävää voimaa, joka luo tulevaisuususkoa!

 

Jyri Wuorisalo

TKI-asiantuntija, liiketalous ja Human Security Finland –verkoston koordinaattori

Kommentit

  • Täh?

    Uskomattoman tyhjää tekstiä vailla konkretiaa. Kyllä maailmaan sanoja mahtuu.

Jätä kommentti

*