Innovaatioita etsimässä

Innovaatio usein liitetään uusimpaan teknologiaan, vaikka Suomessa on kasapäin muitakin hienoja innovaatioita. Kuva: Savonia-ammattikorkeakoulu

Sanaan innovaatio törmää nykyisin tämän tästä ja joka paikassa. Esimerkiksi asiakaslähtöisyys on miltei jokaisen itseään kunnioitettavan organisaation arvoissa, mutta miten se sopii innovatiivisuuteen?

Henry Ford valmisti autoista suurten massojen liikkumavälineen. Hän totesi aikoinaan: ”Jos olisin kysynyt suurelta yleisöltä, mitä se haluaa, vastaus olisi ollut: nopeampia hevosia.” Innovaatio perustuu ennen muuta kykyyn oivaltaa asiakkaan, kuluttajan tai kansalaisten tarpeet.

Innovaatio usein liitetään uusimpaan teknologiaan, vaikka Suomessa on kasapäin muitakin hienoja innovaatioita. Koulutusjärjestelmämme on kansainvälisesti tunnustettu innovaatio. Päivähoitojärjestelmämme on ainutlaatuinen tuote tai arkkitehtuuria ihaillaan laajasti. Ilmainen kouluruokailu oli lajissaan ensimmäinen maailmassa, joka toteutettiin jo vuonna 1943. Näitä riittää aina sauvakävelystä lähtien.

Yleisesti tunnustetaan, että innovatiivisuus ja luovuus vaativat tilaa. Yhteiskunnassamme korostetaan kuitenkin tehokkuutta. Onnistumista mitataan: myynnillä, levikin kasvulla, talouden näkymillä tai vaikkapa suorituskyvyllä.

Tähän maailmaan sopii huonosti ajatus luovasta laiskuudesta, jota pidetään elinehtona innovatiivisuudelle. Nerokkaat ajatukset syntyvät silloin, kun katsellaan järven tyyntä pintaa, nautitaan pitkistä tauoista tai tuijotetaan autuaana kattoon.

Jo Aristoteles (noin 384 – 322 eKr.) puolusti laiskaa mieltä, sillä joutilas mieli mahdollisti järjen hyveen. Kun löhöilee, ei voi olla ajattelematta. Parhaat ideat syntyvät silloin, kun ajatukset pulppuavat valtoimenaan.

Innovaatioiden vauhti näyttää kiihtyvän kriisien, pakon sanelemana tai kovassa kilpailussa. Lamavuosina 1990-luvulla syntyi ennätysmäärä keksintöjä ja tuoteideoita. Vaikka kilpailu on loistava innovaatioiden innovaattori, usein kilpailua vierastetaan.

Isoilla markkinoilla tarvitaan kumppaneita. Joskus puhutaan kriittisestä massasta, jolla tarkoitetaan sitä, että samaan pöytään istutetaan muun muassa yritykset, korkeakoulut, rahoittajat ja tutkimuslaitokset. Monialaiset ammattikorkeakoulut tarjoavat tästä näkökulmasta erinomaisen yhteistyökumppanin alueen toimijoille.

Jouni Vornanen

tiedottaja, Savonia-ammattikorkeakoulu