Meidän on syytä löytää Itämeri uudestaan. Itämeren alueella asuu noin 90 miljoonaa asukasta, joten markkinat ovat valtavat. Itämeren alue kuuluu myös korkeasti koulutettuine väestöineen Euroopan kärkeen. Noin 40 prosenttia Suomen vientikaupasta käydään Itämeren alueen maiden kanssa. Lähes puolet Suomeen tulevista matkailijoista saapuu Itämeren alueelta ja me matkustamme saman verran näihin maihin. Opiskelija- ja kulttuurivaihto on vilkasta alueella, ja työvoimaa liikkuu maiden välillä.
Mutta onko Pohjois-Savo hereillä Itämeren kanssa ja olemmeko me aktiivisesti mukana alueen maiden kanssa yhteistyössä? Turvallisuuskysymyksissä Itämeren alue on entistä kiinnostavampi ja jopa kriittinen kun kehitämme meidän kokonaisturvallisuutta. Turvallisuutta ei kehitetä omaan napaan tuijottamalla.
Itämeren turvallisuustilanne on jatkuvassa muutoksessa. Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, jota uhkaa rehevöitymisen ohella ylikalastus, öljykuljetukset, lisääntyvä laivaliikenne ja ilmastonmuutos. 1200-luvulta 1500-luvulle Itämeren alueella oli vahva rantakaupunkien yhteistyö, Hansaliitto. Kylmän sodan aikaan Itämeri oli enemmän erottava kuin yhdistävä tekijä. Itämeren alueen turvallisuustilanne muuttui radikaalisti kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa 2022.
Nyt on hyvä hetki tiivistää yhteistyötä Itämerellä kun Suomi aloitti Itämeren valtioiden neuvoston (Council of the Baltic Sea States, CBSS) puheenjohtajamaana 1. heinäkuuta 2023. Vuonna 1992 Itämeren alueen demokraattista ja taloudellista kehitystä edistämään perustettuun neuvostoon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Islanti, Viro, Latvia, Liettua, Saksa ja Puola. Itämeren valtioiden neuvoston työ on keskeinen osa EU:n Itämeri-strategian toteuttamista EU:n makroalueellisena strategiana.
Meidän on syytä löytää Itämeri uudestaan. Ei riitä, että olemme Savossakin rakentaneet identiteettimme Itämerensuomalaisten mytologian eli itämerensuomalaisten kansojen runolaulusta, shamanismista ja suullisesti periytyvästä uskonnosta. Yhteistä kulttuuriperintöämme pitää päivittää 2020-luvulle monikriisiaikaudella. Ja se tapahtuu parhaiten yhteistyöllä ja luomalla yhteisiä tavoitteita, joilla Itämeren alue on entistä turvallisempi elää ja olla ilmastonmuutoksen, luontokadon ja konfliktien ristipaineessa.
Päivän uutinen: Savonia-ammattikorkeakoulu mukaan Itämeren alueen turvallisuusyhteistyöhön: https://www.savonia.fi/uutiset/savonia-mukaan-itameren-alueen-turvallisuusyhteistyohon/
Jyri Wuorisalo
TKI-asiantuntija, kansainväliset palvelut (human security ja ilmastoturvallisuus)