Itseohjautuvuus vai heitteillejättö

Oikeustieteissä heitteillejättö määritellään henkilön jättämiseksi avuttomaan tilaan vaikka tekijä olisi ollut velvollinen huolehtimaan hänestä. Ammatillisen toisen asteen koulutuksen reformiin on viime aikoina liitetty pohdintoja, joissa opiskelijoiden entistä laajempaan itsenäisyyteen tähtäävän opetuksen toteutuksen on nähty johtavan tilanteisiin, joissa edellä mainitut rikoksen tunnusmerkistöt ovat olleet lähellä täyttyä.

Itseohjautuvuudesta tai sen puutteesta on keskusteltu usein myös verkko-opetuksen yhteydessä. Uudet teknologiset ratkaisut mahdollistavat entistä joustavamman aikaan ja paikkaan sitomattoman opiskelun. Opiskelijoiden saavutettavissa oleva opintotarjonta on ennen näkemättömän laajaa, esimerkiksi ammattikorkeakoulujen yhteinen CampusOnline-portaali tarjoaa kymmeniä ja jatkossa satoja opintojaksoja ilmaiseksi eri alojen opiskelijoille. Aktiivinen opiskelija voi näin syventää tai laajentaa osaamistaan aiempaa monipuolisemmin.

Digiloikkailun ollessa kiivaimmillaan hurmoshenkisimmät näkivät lähestulkoon kaiken opiskelun siirtyvän lähitulevaisuudessa verkkoon ja robottien ohjaavan itseohjautuvia opiskelijoita. Osittain tämä onkin todellisuutta tänä päivänä esimerkiksi kaupallisten kielikurssien osalta. Kokeilujen kautta on myös opittu paljon siitä, millainen oppiminen verkossa ylipäätään on mahdollista ja mielekästä. Verkkopedagogiikan kehitys on vielä alkumetreillä ja tulevaisuudessa tämä tuleekin olemaan yksi opettajien koulutuksen keskeisiä teemoja. Opetusmuodosta riippumatta vastuu oppimisesta on aina oppijalla itsellään. Opettajan vastuulla puolestaan on tukea oppijaa ja ohjata oppimista. Tämän tasapainon säilyttäminen ei kuitenkaan aina ole helppoa.

Oli sitten käytössä liitutaulu tai verkko-oppimisympäristö säilyy oppimisen prosessi ja tähän liittyvät lainalaisuudet pitkälti samankaltaisina. Yksi keskeinen oppiseen liittyvä oppijan perustarve on saada palautetta oppimisestaan. Opiskelija on usein epävarma osaamisestaan ja osaamisen tasosta, jolloin palautteella paitsi motivoidaan opiskelijaa myös vahvistetaan tämän minä-kuvaa. Palautteen muoto, laajuus ja sisältö voivat vaihdella ja nämä tulee suhteuttaa aina oppimistavoitteisiin. Kokemus riittävästä palautteesta onkin yksi tärkeimpiä opiskelumotivaatioon ja tyytyväisyyteen opintoja kohtaan vaikuttavista tekijöistä.

Vaikka opetus ja opiskelu muuttavat muotoaan voi ainoa kestävä tavoite olla hyvä oppiminen.

 

Esa Viklund

kehittämispäällikkö

Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Jätä kommentti

*