Suomi tarvitsee uusia osaajia tulevaisuudessa, mutta myös osaamisen kehittämistä ja päivittämistä. Tavoitteena on siis osaamistason, mutta myös koulutustason nosto. Tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään 50 % nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tutkinnon suorittaneiden määrä nuorten aikuisten ikäluokassa ei ole viime vuosina kasvanut isolla vauhdilla, joten alempi korkeakoulututkinto tulisi tulevaisuudessa olla suoritettuna entistä nuorempana.

Teknologiateollisuudessa korkeakoulutettujen tarve on vielä enemmän ja nyt. Tämä johtuu mm. teknologia-alan kasvamisesta ja uudistumisesta vauhdilla, mikä samalla vaikuttaa myös muiden alojen kehitykseen. Teknologia on mukana monen alan toiminnassa mm. teknologiakehityksen, digitalisaation ja datan hyödyntämisen muodossa.

Vuosi 2030 on tavoitevuosi monelle isoille kehittämisloikalle. Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -vision tavoitteena mm. korkeakoulujen yhteinen digitaalinen ympäristö. Tästä näkyvä hanke on Digivisio 2030, minkä tavoitteisiin kaikki Suomen korkeakoulut ovat sitoutuneet. Digivisiossa mahdollistetaan oppijan joustava ja monimuotoinen opiskelu ja korkeakoulujen uudistuminen. Tavoitteena on, että vuonna 2030 Suomessa on avoin oppimisen ekosysteemi. Tämä vaatii korkeakoulujen yhteistyötä ja tiedon liikkumisen joustavasti.

Digivisiossa tätä työtä tekemään on perustettu erilaisia asiantuntijaryhmiä, jotka teemallisesti ovat

• konsortioyhteistyö ja rahoitus (yhteistyönmallit ja toimintatavat tukemaan korkeakoulujen osallistumista digivisiotyöhön)
• strategiset muutokset (digivision toiminnallisen tavoitetilan mahdollistaminen)
• arkkitehtuuri, tekniset ratkaisut ja tietoturva (digivision digitaaliset ratkaisut ja -palvelut sekä tietoturva ja tietosuoja)
• digipedagogiikka (digivision pedagogiikan kehittämistarpeet)
• toiminnallinen muutos ja muutosjohtaminen (oppijan käyttäjämatkan tunnistaminen ja sujuva toimintamallin muutos digivision tavoitetilassa)
• kumppanuudet ja ekosysteemi (ekosysteemin muodostuminen ja yhteistyö rinnakkaisten kehittämistoimenpiteiden kanssa)
• viestintä (ulkoinen ja hankkeen sisäinen viestintä).

Isoja tavoitteita on, ja ei tämä ihmettelemällä valmiiksi tule, joten kyllä tämä vaatii korkeakouluilta yhteistyötä ja aktiivista vuoropuhelua työelämän kanssa. Digivisio on itsessään iso kokonaisuus ja työelämän osaamistarpeen ratkaisemiseksi ja tukemiseen tarvitaan uudistavia ratkaisuja ja yhteistä otetta myös koulutuksen ja pedagogiikan näkökulmasta.

Teknologiaa, digiä ja dataa sekä yhteisiä tavoitteita. Tämä tarvitsee uudistavaa yhteistyötä, vuoropuhelua ja osaajia.

Jenni Toivanen, jatkuvan oppimisen johtaja

Savonia-ammattikorkeakoulu