Kansalaistottelemattomuutta

Teollinen länsimaailma kylpee happamessa laskeumassa ja puhdas luonto alkaa olla jo harvinaisuus. Kuva: Savonia-ammattikorkeakoulu

Elokapina-liike on aiheuttanut harmaita hiuksia tämän tästä. Milloin mielenosoittajat ovat katkaisseet raitiovaunuliikenteen Helsingin Snellmaninkadulla, milloin Mannerheimintiellä liikenne on pahasti jumissa.

Elokapina mainostaa itseään puoluepoliittisesti sitoutumattomaksi kansainväliseksi ympäristöliikkeeksi, joka käyttää väkivallatonta suoraa toimintaa. Vaikka liike perustettiin Iso-Britanniassa 2018, kansalaistottelemattomuuden juuret ovat huomattavasti syvemmällä.

Tunnetuimpia kansalaistottelemattomuuden kannattajia oli Mahatma Gandhi, jonka johdolla intialaiset uhmasivat brittihallintoa. Taktiikkaan kuului ärsyttää viranomaisia passiivisella vastarinnalla, mikä johti vapaaehtoiseen antautumiseen.

Gandhi kommentoi pidätyksiään: ”Todellinen tie onneen on mennä vankilaan ja kestää siellä kärsimyksiä ja puutetta oman maan ja uskonnon puolesta.”

Gandhin tavoitteena oli Intian itsenäisyys pienen askelin ilman väkivaltaa. Itsenäisyystaistelua miekka tupessa.  Hän näki vapauden psyykkisenä ongelmana. ”Yksikään ihminen ei voi menettää vapauttaan kuin omaa heikkouttaan. Vapaus ja orjuus ovat henkisiä tiloja”.

Meillä viranomaisten kanssa niskuroiminen on onneksi kohtuullisen vierasta. Ympäristöliikkeet ovat toimineet pioneereina suoran vaikuttamisen puolesta. Aktivistien tempaukset ovatkin saaneet monen byrokraatin parran tutisemaan. Julkisuus pitää huolen siitä, että virkamiestenkin on istuttava saman petäjän juureen maiharijoukon kanssa.

Niin kuin tiedetään, ympäristöongelmilla ei ole kotimaata. Reikä taivaassa kertoo huolestuneille tutkijoille otsonikadosta. Teollinen länsimaailma kylpee happamessa laskeumassa ja puhdas luonto alkaa olla jo harvinaisuus.

Vallitseva suuntaus tarjoaa vaihtoehtoliikkeille pelikentän. Edelleen jatkuu taistelu vapauden puolesta – ihanne, jota Gandhikin tavoitteli. Kyse on vain siitä, kuinka pitkälle tottelemattomuudessa voidaan mennä, ennen kuin se kääntyy itseään vastaan. Kuka sanoo, milloin hyväksyttävyyden raja leikkaa tottelemattomuuden anarkiaksi, pahimmillaan jopa terrorismiksi?

Jouni Vornanen

tiedottaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Jätä kommentti

*