Kerrassaan huono liikeidea

Yksi suurimmista yrittäjyyden esteistä on keskittyminen mahdollisuuksien sijaan eteen mahdollisesti tuleviin esteisiin. Sen sijaan että kaikki energia kohdistettaisiin onnistumisen mahdollistamiseen, ajaudutaan helposti etsimään syitä, miksi epäonnistuminen on käytännössä vääjäämätöntä. Joskus myös liian pitkälle hiottu liiketoimintasuunnitelma voi pahimmillaan nostaa yrittäjyyden kynnyksen ylitse pääsemättömäksi. Viimeistään ystävät ja sukulaiset lyövät lopullisen naulan yritysidean arkkuun.

Perustaisiko kauppakeskuksen? Luonteva paikka olisi tuhannen asukkaan kylä keskellä ei mitään, riittävän kaukana suuremmista taajamista. Kauppakeskuksen yhteyteen vielä hulppea hotelli niin johan on menestys taattu. Väkeä virtaa paikalle linja-auto lasteittain läheltä ja kaukaa, kesäisin matkailuautot valtaavat näitä varten perustetun leirintäalueen. Tuurin kyläkaupan tarina on oman alansa legenda. Aikanaan liiketoimintasuunnitelmaksi laadittuna olisi se varmasti käynyt esimerkkinä hankkeesta, joka ei missään tapauksessa tulisi menestymään.

Kun edesmennyt musiikkivaikuttaja Lasse Lintala ideoi 80-luvulla festivaalia, jossa vuosittain laulettaisiin tangoa kilpaa ja kymmenet tuhannet vieraat kerääntyisivät Seinäjoen tangokadulle tanssimaan, ei monikaan uskonut että oli syntymässä kymmeniä vuosia kestävä koko maan tuntema instituutio. Kaikki kunnia pitää antaa myös Sonkajärven Eukonkannolle, idean luovuustaso varmasti vähintään samaa tasoa mutta mittasuhde toki toinen.

Mainitut esimerkit sijoittuvat Pohjanmaalle ja pohjalaisia onkin perinteisesti pidettykin paitsi yrittäjähenkisinä myös yrittäjämyönteisinä. Tätä tukevat myös tilastot vaikkapa uusien yritysten tai nuorten yrittäjien määrästä. Pohjalainen uusi yrittäjä kokee myös todennäköisemmin kannustusta ja rohkaisua lähiympäristöstään kadehtimisen sijaan, tämä kertoo asenneilmastosta.

Yritykset ovat Suomen tulevaisuus eikä hyvinvointivaltiotamme kyetä ylläpitämään ilman menestyviä, kasvavia ja työllistäviä yrityksiä. Alueellisesti tämä haaste ei Pohjois-Savossakaan ole ihan vähäinen, etenkin kasvu-ja vientiyritysten määrät voisivat olla nykyistä merkittävästikin suurempia. Ongelmia ja syyllisiä osaamme helposti nimetä, sen sijaan ratkaisujen etsiminen jää usein liian vähälle huomiolle.

Myönteisen asenneilmaston vahvistamisen aloitan välittömästi, lupaan vilpittömästi kannustaa uusia yrittäjiä ja iloita heidän menestyksestään, haastan samalla sinutkin mukaan. Näytetähän noille pohojalaasille että Savossaki osataan!

Esa Viklund

kehittämispäällikkö

Savonia-ammattikorkeakoulu

Jätä kommentti

*