Kestävä valmistus, kestävä kulutus

Tällä hetkellä kestävä valmistus on nostettu isosti esille ja näkyy teemana monessa yhteydessä. Valmistavan teollisuuden edustajia pyydetään puhumaan eri tilaisuuksiin kestävän valmistuksen periaatteista ja kertomaan kokemuksia yritysten omasta panostuksesta kohti kestävää tuotantoa.

Kestävä valmistus voidaan kuvata kokonaisuutena, missä otetaan huomioon valmistettavat tuotteet taloudelliset näkökulmat huomioiden ja minimoidaan negatiiviset ympäristövaikutukset säästäen energiaa ja luonnonvaroja. ”Jokainen kestävä valinta on vastuuta yrityksen toiminnasta, verkostosta, ympäristöstä, ja tulevaisuudesta. Teknologia ei yksin tee kestävää valmistusta. Yrityksen täytyy olla sitoutunut omiin arvoihin, visioon ja strategiaan ja kehittää niin yrityksen toimintakulttuuria siinä missä jokainen työntekijä omaa osaamistaan ja näkemystään” (Toivanen & Jääskeläinen, Hitsaus osana kestävää valmistusta, Hitsaustekniikka 4/2019.)

Kone- ja metalliteollisuudella on suuri merkitys EU:ssa ja myös suuri painoarvo maailmantaloudessa. Tuotevaatimukset kasvavat, mutta samalla yritysten tulee kiinnittää huomiota myös valmistuksen kestäviin ratkaisuihin. ”Sustainability” on tänä päivänä edellytys kannattavalle liiketoiminnalle.

Teollisuusyrityksissä tulee huomioida ei vain kestävä valmistus, mutta myös kestävä kulutus. Tämä korostuu entisestään, sillä teollisuustuotannon kasvu Suomessa jatkuu edelleen, mikä näkyi myös esimerkiksi lisääntyneenä energian kulutuksena. Metsäteollisuus on edelleen toimialoista merkittävin energiankäyttäjä, mutta yhdessä kemianteollisuuden ja metallien jalostuksen kanssa osuus teollisuuden kuluttamasta energiasta on lähes 90 % (SVT-tilastot).

Kestävä kulutus nousee esille myös raaka-aineiden saatavuutena. Esimerkiksi Euroopassa yhtenä isona kaivosteollisuuden teemana on turvata kriittisten materiaalisen saatavuus myös jatkossa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa (24/2014) Suomi kestävän luonnonvaratalouden edelläkävijäksi 2050 nostetaan esille, että kone- ja metallituoteteollisuuden tuotteilta vaaditaan parempaa raaka-aine- ja energiatehokkuutta. Pelkästään teknologia ei pysty tähän vaan tarvitaan myös kestävää materiaalien käyttöä.

Kestävä-teemaan liitetään myös hyvin usein Industry 4.0 teolliseen vallankumoukseen, mikä on saksalaisten kuvaus tavasta tehdä korkeaa laatua. Se tarkoittaa mm. IIoT:n, digitaalisten ratkaisuiden, edistyneen analytiikan ja älykkään teknologian kokonaisuutta, mitä voidaan hyödyntää esim. kestävässä kilpailussa ja kestävässä valmistuksessa. Stock & Seliger (2016) kertovatkin artikkelissa Opportunities of Sustainable Manufacturing in Industry 4.0, että tämän kokonaisuuden hyödyntäminen tarjoaa valtavia mahdollisuuksia kestävän tuotannon toteuttamiseen. Isossa kuvassa se on myös muutakin, Müller & Voigt (2018) toteaa Sustainable Industrial Value Creation in SMEs: A  Comparison between Industry 4.0 and Made in China 2025 -artikkelissa sen olevan myös kestävää arvon luomista.

Saksan arvostettu asema teknologian hyödyntämisessä valmistuksessa ei ole sattumaa. ETLA:n raportin (28/2014) Kone- ja metallituoteteollisuuden visio 2025 mukaan Saksa panosti tutkimus- ja kehitystoimintaan, kun muut siirsivät tuotantoaan ulkomaille ja nyt Saksa on teknologisten ratkaisujen edelläkävijä ja pitkällä Industry 4.0 -mallin mukaisessa toiminnassa. Tarvitaan siis myös uskoa omaan tekemiseen ja määrätietoisia tekoja toiminnan kehittämiseen.

ETLA:n raportin mukaan tämä todistaa, että myös korkean kustannustason maissa on mahdollista valmistaa tuotteita, kun panostetaan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tämä korostuu myös Teollisuusliittojen selvityksessä, minkä mukaan suomalainen teollisuus on yksi maailman puhtaimmista ja, että Suomi voi tulevaisuudessa olla edelläkävijä kestävän valmistuksen innovaatioissa ja vientimaana (Eurometalli-lehden uutinen 5.9.219).

Kestävän valmistus tarvitsee uusia teknologioita, mutta ennen kaikkea jokainen yritys voi lähteä miettimään omaa visiota, strategiaa ja arvoja. Tukevatko ne sitä, mitä yritys haluaa olla ja ennen kaikkea toimitaanko yrityksessä tämän mukaan. Kestävää on myös toiminnan läpinäkyvyys ja omien mahdollisuuksien tiedostaminen: Missä vaiheessa oman toiminnan kehittäminen on? Mitä haasteita kestävä kehittäminen tuo? Mitä vaaditaan, että yhteiset tavoitteet toteutuvat?

Jenni Toivanen

Tutkimuspäällikkö, TkT, Savonia

Jätä kommentti

*