Kierrätä, pyöritä, pellavapäätä…

Tekstiilit ja vaatetus osana kiertotaloutta. Kuva: Savonia-ammattikorkeakoulu

Toisen jäte tai ylijäämä, on toisen bisnes. Siinäpä lyhykäisesti, mistä kiertotaloudessa on kyse.

Lapset oppivat jo päiväkodeissa ja alakoulussa roskien lajittelun. Kotona he patistavat vanhempiaan jätteiden oikeaoppiseen lajitteluun.

Kuopion Yrityskylässä, kaikkien 6. luokkalaisten omassa oppimisympäristössä, harjoitellaan yhteiskunnan aktiivisen jäsenen taitoja ja yrittäjyyden alkeita. Sielläkin kiertotalous on yksi keskeinen teema.

Yrityskylän puhuvat roskikset innostavat laittamaan roskan oikeaan pönttöön. Vuorovaikutus elävän roska-astian kanssa on kannustavaa. Kiertotalous on muutakin kuin jätteiden lajittelua, mutta siitä se alkaa.

Kiertotalouden kehittämisen taustalla on halu saada aikaan suuria elämän- ja toimintatapamuutoksia, jotka koskevat koko maapalloa. Sitra eli Suomen itsenäisyyden juhlarahasto edistää kiertotalouden talousmallia kaikille toimialoille.

Keskeinen ajatus on: ”Ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita.”

On arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä kiertotalouden arvonlisä Suomen kansantalouteen olisi noin kolme miljardia euroa vuosittain.

Kiertotalouden teemoja ovat muun muassa: kestävän ruokajärjestelmän, raviteiden kierron kehittäminen ja kiertotalouden opintokokonaisuudet eri koulutusasteille.

Yksi maailman luontoa rasittavin teollisuuden ala on vaatetusteollisuus, sen raaka-ainetuotanto ja lopulta tekstiilijäte. Niinpä myös muoti- ja tekstiiliala on mukana kiertotalouden kehittämisessä.

Linnan itsenäisyyspäivän juhlilla tänä vuonna teemana oli suomalainen luonto, joka näkyi jopa rouva Jenni Haukion juhlaleningissä. Asun kangas oli valmistettu Ioncell-kuidusta, jota saadaan suomalaisen koivun liukosellusta, Stora Enson Joensuun tehtaalta.

Savonia-ammattikorkeakoulussa on myös kiertotalouden kehittäminen ja hyödyntäminen nosteessa. Muotoilun koulutuksessa on jo vuosikymmeniä painotettu kierrätysmateriaalien hyötykäyttöä. Bio- ja kiertotalouden koulutukset täydentävät osaamistamme.

Hyvä esimerkki kiertotalouden kansainvälisestä tutkimus- ja kehittämishankkeesta on VALUEWASTE.

Sen haasteena on löytää uusia proteiini- ja ravinnelähteitä soveltamalla bioprosesseja sekä modernia hyönteistuotantoa. Kyseessä on H2020 -innovaatio-ohjelman rahoittama, 10 miljoonan euron hanke. Hankkeeseen osallistuu 17 kansainvälistä kumppania: pk-yrityksiä, suuryrityksiä sekä yksi korkeakoulu, Savonia.

Kaija Sääski

koulutusvastuujohtaja

Savonia-ammattikorkeakoulu

Kommentit

  • Navitas

    Tietää tämän tyypin, ketä suojelee jotta tuet pyörii…

  • Eino J. (maallikkona)

    Hyvä ajatus – menestystä hankkeelle!

    Kestävät, vaatteet, kestävät kalusteet, kestävät eli pitkäikäiset autot jne. olisivat hyvä tavoite. Päästäänkö tähän – tohtisiko käyttää samaa (ilta)pukua ja kävisikö rippipuku vielä 10 vuoden jälkeen, on myös haaste?

    Teollisuus ryhtyi tuottamaan lyhytkestoisia tuotteita muistaakseni jo 1920-luvulla kun sähkölampun pitkää käyttöikää päätettiin valmistustoimin lyhentää kulutuksen / tuotannon (myynnin) lisäämiseksi. Haasteita riittää.

Jätä kommentti

*