Kiertotaloudesta maailman pelastusrengas

”Kiertotalous on Suomelle 2,5 miljardin euron mahdollisuus” otsikoi SITRA. Kiertotalous on malli, jossa materiaalit ja niiden arvo kiertävät, ja tuotteet saavat lisäarvoa niihin liitettävistä palveluista ja digitaalisuuden käytöstä. Sitra on ottanut asiakseen tutkia ja kehittää uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja. Se on oikealla asialla, sillä kiertotalous on paitsi nopeimmin kasvavia liiketoiminnan alueita, myös yksi keino hidastaa luonnonvarojen hupenemista ja ilmastonmuutosta.

Suomen ympäristökeskus tuo hallituksen esittelyyn jätesuunnitelman, jossa keskitytään jätteen synnyn pienentämiseen. Yhtenä osana suunnitelmaa on verohelpotusten liittäminen palvelu- lainaus- ja korjaustoimintaan. Hyvä veto!

Materiaalien arvon säilyminen ja käytön tehostaminen tarkoittaa suunnittelijan ja valmistajan näkökulmista sitä, että materiaalit pitää pystyä erottelemaan ja kierrättämään. Toivottavasti keskitytään myös valmistuksen laatuun ja sitä kautta tuotteiden kestävyyteen ja brändiuskollisuuteen.

Brittiläinen Carin Mansfield toteuttaa kiertotaloutta Slow Fashion-ideologiassaan. Hän muokkaa vuosisataisia työläisten vaatemalleja tähän päivään. Vaatteet tehdään käsityönä hyvistä materiaaleista kestämään aikaa. Valmistaminen on hidasta ja hinta sen mukainen. Ydinviesti onkin, että osta vähemmän ja käytä pidempään. Rohkeata vastavirtaan uimista valtavirtaisessa Fast Fashion vaateteollisuudessa.

Kiertotalouden suurin arvo ei ole materiaalien kierrätyksessä, vaan niiden uudelleenkäytössä ja uudelleenvalmistuksessa, jolloin jätteen määrää pystytään vähentämään. Suomessa suurimmat hyödyntämispotentiaalit ovat konepajateollisuudessa ja yksityisessä kulutuksessa.

Kiertotalouden yksi malliesimerkki on Ponsse ja sen modulaariset tuoteratkaisut. Kotitalouksien mahdollisuudet voisivat olla Sitran mukaan käytettyjen tavaroiden second-hand palvelumallissa. Siinä välittäjäyritys hakee tavarat kotiovelta ja myy ne internetin kautta. Myyjä saa liikevaihdosta yli puolet ja myymättä jääneet tavarat kierrätetään.

Suomessa ollaan jo pitkällä, mutta 54% jätteestä jää yhä hyödyntämättä millään tavoin. Esimerkiksi tekstiilien kierrättäminen muuttui vuoden alusta. Enää käytöstä poistettuja tekstiilituotteita ei saa laitta sekajätteeseen. Ekotehokas kiertotalouden autoton kuluttaja on ainakin Kuopiossa ymmällään. Keräyspisteitä tarvitaan ehdottomasti lisää ympäri kaupunkia. Tekstiilijätteen uudelleenkäyttöön erikoistuneita yrityksiä onneksi jo löytyy.

 

Raisa Leinonen

Tk- ja liiketoiminnan suunnittelija

Savonia-amk, Kulttuuriala

 

 

Kommentit

  • Jusa

    Asia on niin merkittävä, että se vaatii ajattelun ja toiminnan nostamista materiaalista kulttuurin tasolle. Esimerkiksi avoimen innovaation työskentelylle on ominaista osaamisen törmäyttäminen, joka voi johtaa kiertotalouden kulttuurisiin innovaatioihin. Innovaatiokultuurin syntyminen voisi taas johtaa ristipölytykseen ammatinkuvissa ja toiminnassa. Kiertotalouden innovaatiokulttuurista syntyisivät mm. uudet ansaintamallit, joilla tuo miljardien mahdollisuus toteutuisi.

Jätä kommentti

*