Koulutuksen keskeinen tehtävä on ruokkia opiskelijan motivaatiota

Maailman muuttuessa korkeakouluissakin pohditaan laajasti tulevaisuuden osaamista. Mitä olisi se osaaminen, jota nuori asiantuntija työssään menestyäkseen 2030 luvulla tarvitsisi? Tavoiteltavaa osaamista kuvaavat opetussuunnitelmat rakennetaan osaamisperusteisesti ja arvioinnissa kuvatun osaamisen saavuttaminen pyritään todentamaan. Niin tärkeää kuin osaaminen onkin, voidaan myös kysyä olemmeko huomioineet opiskelijan motivaation merkityksen osana tulevaisuuden kilpailukykyä luovaa oppimisprosessia?

Motivaatio jaetaan usein sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Ulkoisessa motivaatiossa toiminnan perusteena on ulkoinen palkinto, tämä voi olla esimerkiksi palkka työstä, tunnustus tai muiden ihailu. Koulutuksessa ulkoista motivaatiota ylläpitää usein tavoitteena oleva tutkinto. Sisäisen motivaatio puolestaan johtaa tekemiseen, jossa ulkoista palkintoa ei välittömästi ole odotettavissa. Näin ollen sisäinen motivaatio on usein pitkäkestoisempaa ja pysyvämpää. Sisäiseen motivaatioon liitetään myös usein termejä kuten uteliaisuus, innostuneisuus, sitoutuminen ja luovuus. Sisäisesti motivoitunut opiskelija haastaa ja ylittää itsensä päivittäin, opiskelu ei ole vain autopilottimaista lukujärjestyksen seuraamista vaan keino saavuttaa mielihyvää ja onnistumisen kokemuksia.

Korkeatasoisen koulutuksen ei tulisi olla bulkkituote vaan opiskelijoiden erilaiset osaamistaustat ja vahvuudet huomioiva henkilökohtaistettu oppimispolku. Positiivisesti opiskelijan rajat haastavien toteutustapojen ja oppimisympäristöjen tulisi olla reagointikykyisiä ja mukautua muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Kuvaus sopii varsin hyvin suureen osaan yhteen maailman parhaista korkeakoulujärjestelmistä. Keskeinen kysymys näin synttäreiden aattona onkin, teemmekö kansakuntana sellaisia päätöksiä, joilla emme rapauta vaan vahvistamme Suomea koulutuksen mallimaana?

Suomen kilpailukykyä tulevaisuuden globaaleilla markkinoilla ei pitkällä tähtäimellä pelasteta kikyillä eikä palkkamaltilla vaan sillä, että osaamme tehdä asioita kilpailijoitamme fiksummin. Maailman osaavimmaksi kansaksi ei kuitenkaan päästä pelkillä julistuksilla ja juhlapuheilla, tämän tavoitteen saavuttamisessa koulutuksella on keskeinen rooli. Tavoite on kova mutta realistinen, yhtään ylivoimaista estettä ei ole näköpiirissä jos aidosti ja riittävästi tätä haluamme. Olemassa olevien ratkaisujen kyseenalaistaminen, radikaalit innovaatiot, innostus ja luovuus takaavat juhlavuottaan viettävälle Suomelle menestystarinan myös seuraavaksi sadaksi vuodeksi.

Esa Viklund

kehittämispäällikkö

Savonia-ammattikorkeakoulu

Jätä kommentti

*