Kriisinhallinta kuuluu kaikille

Inhimillisen turvallisuuden työpaja Pristina-Kuopio

Maailma on puolessa vuodessa muuttunut rajusti. Kriisinhallinnasta on tullut jokapäiväistä toimintaa. Tulevaisuuden rakentamisessa tarvitsemme uudenlaista ajattelua kriisinhallintaan, koska koronapandemia on tietysti terveyskriisi mutta ennen kaikkea se on inhimillisen turvallisuuden kriisi. Pandemia on osoittanut, että arjen turvallisuus on uhattuna joko fyysisesti esimerkiksi terveyden, ruoan ja elinkeinojen suhteen tai henkisesti turvallisuustunteen heiketessä. Tästä johtuen kriisi koskee meitä kaikkia ja siksi sen hallinta kuuluu meille kaikille. Meillä on omistajuus kriisiin ja sen hallintaa ei voi oikein ulkoistaa kriisinhallinnan ammattilaisille.

Otimme Savonia-ammattikorkeakoululla haasteen vastaan ja päätimme luoda kriisinhallintaan uuden menetelmän, jotta mahdollisimman monen kriisin omistajan ääni tulisi kuultua tulevaisuuden rakentamisessa. Laitoimme tavoitteeksi työelämän ja aluetalouden edistäminen sekä alueen elinkeinorakenteen uudistaminen pandemiasta toipumisessa siten, että tarkastelun keskiössä ovat haavoittuvimmat yhteisöt ja yksilöt. Viitekehyksenä on tietysti kestävä kehitys. Tuloksena syntyi inhimillisen turvallisuuden (Human Security) ajatteluun perustuva nopean vaikuttavuuden ennakkoarviointimenetelmä (Prospective Rapid Impact Assessment – PRIA), jonka avulla osalliset ihmiset voivat etsiä ratkaisuja jo kriisitilanteen ollessa päällä. Näin ainakin uskoimme ja lähdimme kentälle hakemaan kokemusta ja näkemystä. Tässä kriisin aikaisessa sosiaalisen eristäytymisen ja liikkuvuuden rajoitusten maailmassa kenttä tarkoitti internetiä ja yhteiskehittämisen kommunikaatiotyökaluja. Kriisinhallinta tapahtuu nykyään yhä enemmän myös verkoissa.

Ensiksi suuntasimme Romaniaan etsimään aluetason ratkaisuja Korona-viruksesta selviämiseen. Savonian asiantuntijat Miika Kajanus, Tuomo Eskelinen ja allekirjoittanut fasilitoivat Suceavan alueella virtuaalisen inhimillisen turvallisuuden -työpajan, jossa toistakymmentä alueen avainhenkilöä etsi ratkaisuja alueen kehittämiseen ja uudistamiseen digitaalitaloutta vahvistamalla (EU-kielellä Economy 4.0). Tulokset ja palaute kannustivat jatkamaan valitulla tiellä. Seuraavaksi suuntasimme Kosovoon ja siellä pääkaupunki Pristinaan. Fasilitointitiimiin liittyi uutena jäsenenä Savonialta Ardita Hoxha-Jahja. Pristinassa teemana virtuaaliselle inhimillisen turvallisuuden työpajalle oli talouden elpyminen Covid-19:n jälkeen Kosovossa. Tulokset ja palaute olivat taas antoisia ja eteenpäin kannustavia.

Mitä tästä opimme? Se ainakin on tullut selväksi, että kriisinhallintaan liittyen luottamusverkostot ja varautuminen ovat avainasemassa aluekehityksen ja liiketoiminnan uudistamisessa. Pandemia on opettanut meille, jotta nykypäivän kriisit ovat monimutkaisia ja -ulotteisia. Ne ovat keskinäisriippuvuuksien vyyhti, jonka selvittämiseen tarvitaan kaikkia ihmisiä.  Verkostoyhteistyö vahvistaa myös kriiseihin varautumista, niissä toimimista ja niistä palautumista. Ennakointi ja varautuminen auttavat esimerkiksi yrityksiä hyödyntämään kestävän tulevaisuuden mahdollisuuksia ja varautumaan jopa yllättäviin muutoksiin.

Pandemian jälkeen tuskin voimme tuudittautua siihen, että seuraava kriisi on kaukana tulevaisuudessa; ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt pitävät siitä huolen. Siksi on tärkeää oppia kuulemaan kriisin aikana laajasti eri ihmisryhmiä, miten inhimillistä turvallisuutta rakennetaan koko ajan riippumatta siitä, miten kriisi etenee. Tähän internet ja yhteiskehittämisen työkalut tarjoavat loistavan mahdollisuuden.

 

Jyri Wuorisalo

TKI-asiantuntija, liiketalous (human security ja ilmastoturvallisuus)

Jätä kommentti

*