Kriisitietoisuudesta

Nyt tarvitaan taivaanrannanmaalareita, mahdottomien asioiden uneksijoita. Kuva Jyri Wuorisalo.

Kriisit (ilmastonmuutos ja luontokato), kurjuudet (ihmisoikeudet, köyhyys ja osattomuus), viha (trollaus, salaliittoteoriat ja vihapuhe), korruptio (valeuutiset, veroparatiisit ja muut demokratian toteutumisen esteet) ja vitsaukset (pandemiat ja luonnonkatastrofit) ovat aikamme kriisitietoisuuden ydintä. Ongelmia on helppo listata, kauheuksia uutisoida ja toivottomuutta lietsoa. Entä jos näihin tartutaan tieteidenvälisellä ja poikkitaiteellisella yhteistyöllä? Mitä jos ymmärrämme tulevaisuuden olevan omissa käsissämme? Voiko tällaisen ajattelun pohjalta luoda uutta ja kestävää liiketoimintaa?

Näistä lähtökohdista kokoontui Kolilla kesäkuun lopulla 40 taiteilijaa, tutkijaa, luovien alojen ammattilasta ja osuustoiminnan asiantuntijaa Kohtaaminen huipulla – Tiede-Taide-Osuustoiminta -tapahtumaan. Osallistujia innosti ajatus siitä, että kestävän kehityksen rakentaminen ei ole luopumista vaan tavoiteltavan tulevaisuuden luomista sivistyksen kautta.  ”Sivistyksen voimalla: kriisien kautta parempaa maailmaan” muotoili Ilkka Niiniluoto, tieteen akateemikko tapahtuman alustuksen. Hän muistutti sivistyksen olevan inhimillisten kykyjen, taitojen, tietojen, asenteiden ja arvojen jatkuvaa uusintamista ja kehittämistä.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa mutta vaihtoehtoisten tulevaisuuspolkujen hahmottaminen on välttämätöntä kriisitietoisuuden muuttamiseksi positiiviseksi tulevaisuuden rakentamiseksi. Siksi on ristiinpölytettävä erilaisia ihmisiä ja asioita sekä yhteiskehitettävä tulevaisuuspolkuja. Meidän on opittava kohtaamaan hyvinkin erilaisista lähtökohdista ponnistavia ajatuksia ja mielipiteitä, ja soviteltava näitä ratkaisujen löytämiseksi viheliäisiin ongelmiin. Tulevaisuusajattelu on jatkuvan oppimisen taito.

On vaikeaa toteuttaa sellaista tulevaisuutta, jota emme edes pysty kuvittelemaan. Tämä koskee niin elämäntapojemme muutosta kuin uuden, entistä kestävämmän liiketoiminnan kehittämistä. Vain yhdessä pystymme toimimaan toivotun tulevaisuuden toteutumiseksi. Ilmastokriisin ja luontokadon keskellä tarvitsemme luovan ajattelun jatkuvaa kehittämistä, jota ruokkii tieteen, taiteen ja yhteisöllisyyden kolminaisuus. Kun erilaisista kriiseistä johtuvat ilmiöt ristiinkytkeytyvät olosuhteemme muuttuvat joko hiipien tai äkillisesti. Tulevaisuusajattelua kehittämällä varaudumme sivistyneesti odottamattomaan ja uskomattomaan.

Professori Arto O. Salonen kiteytti hienosti Kohtaaminen huipulla -ytimen: ”Ihmiskunnalla ei ole täyttyvällä maapallolla muuta selviytymisen mahdollisuutta kuin omaksua sellainen sivistyskäsitys, jossa hyvää elämää tavoitellaan yhden maapallon rajoissa.”

Vuoden 2021 Kohtaaminen huipulla yhteistyökumppaneita olivat Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Taideyliopisto, Osuustoimintakeskus Pellervo, Taiteen edistämiskeskus, Savonlinnan Musiikkiakatemia ja Luovan alan osuuskunta Lilith. Yhteistyössä olivat mukana myös Toimisto2030 ja Europe Direct Kuopio EU:n tiedotusverkosto. Tapahtuma oli osa EU:n komission Euroopan tulevaisuuskonferenssin tapahtumasarjaa ja Saimaa-ilmiö Goes Bauhaus -toimintaa. Puheiden ja keskustelujen YouTube-tallenne löytyy osoitteesta: https://kohtaaminenhuipulla.fi/

 

Jyri Wuorisalo

TKI-asiantuntija, kansainväliset palvelut (human security ja ilmastoturvallisuus)

Kommentit

Jätä kommentti

*