KULTTUURISUUNNITTELUA KAUPUNKIKEHITTÄMISEEN

Pohdin edellisessä blogissani tulevaisuuden muutosajureita ilmastonmuutosta, digitalisaatiota ja kaupungistumista sekä näiden ja luovan sektorin yhteisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Kaupunkikehittämisen uudet muodot luovat kiinnostavan alustan liittää kokonaisuus osaksi kulttuurisuunnittelua. Mistä tässä on kyse?

Globaali kehitys, jatkuvat muutossyklit ja kompleksiset ongelmat ovat haastaneet kaupunkien siiloutuneita hallintomalleja ja ylhäältä alaspäin toimivaa strategista ohjausta muuttamaan toimintatapojaan. Perinteiset mallit eivät enää toimi, vaan tilalle tarvitaan uusia näkökulmia.

Kuopion kaupunki on suurissa kehittämishankkeissaan käyttänyt yhteiskehittämisen (co-creation) toimintatapoja. Kaupunkikehittämisen kontekstissa yhteiskehittäminen liittyy kulttuurisuunnitteluun (cultural planning).

Sillä tarkoitetaan kaupunkikehittämisen toimintamallia, jonka ytimessä on vuorovaikutus suunnittelijoiden, kunnan edustajien, asukkaiden ja asuinalueella vaikuttavien toimijoiden välillä. Tavoitteena on muun muassa edistää hallinnon sektorien välisellä yhteistyöllä paikallisiin identiteetteihin perustuvaa joustavaa kehittämistä ja vuorovaikutusta, kaupunkisuunnittelun ja kulttuuritoiminnan perustaksi.

Perustan kulttuurisuunnittelulle muodostaa laajennettu käsitys kulttuurista, jossa elämäntavat, yhteisöjen osallistuminen ja hallinnon sektorien vuorovaikutus nivoutuvat yhteen. Suunnittelu- tai muotoiluajattelu (design thinking) on kulttuurisuunnittelulle rinnakkainen ajatusmalli. Molemmat perustuvat yhteiskehittämiseen ja ovat luonteeltaan myös alhaalta ylöspäin-toimintaa

Kulttuurisuunnittelu on jo levinnyt maailmalla, mutta Suomeen se on vasta laajentumassa. Turun yliopistossa asiaa myös tutkitaan. Maunu Häyrysen ja Antti Wallin toimittama ”Kulttuurisuunnittelu. Kaupunkikehittämisen uusi näkökulma” on erinomainen tutkimusjulkaisu perehtyä näkökulmaan laaja-alaisesti.

Kuopiossa kulttuurisuunnittelua edistetään Placemaking – osallistuvan paikanluonnin kokeilulla. Kokeiluun haetaan parhaillaan ideoita ja koordinoijaa, joka tuo yhteen paikkaan liittyvän yhteisön ja sidosryhmät sekä vetää kokeilua eteenpäin. Placemaking on yhteisöllinen ja omaehtoinen prosessi, jossa julkisia tiloja muokataan yhdessä, osallistamisen kautta ja ruohonjuuritasolla.

Osallistavalla paikanluonnilla voidaan vaikkapa vajaakäytössä oleville paikoille luoda uusia merkityksiä. Se voi olla uusien harrastusten lisäämistä kaupunkiympäristössä, taiteen ja kulttuurin tuomista paikkaan tai  perusmukavuuksien parantamista esimerkiksi istumapaikkoja rakentamalla. Se voi olla lähes mitä vaan toimintaa, joka yhdistää kaupunkilaisia toimimaan yhdessä tai rakentamaan omaa ympäristöään.

 

Raisa Leinonen

Projektipäällikkö

Savonia-amk | Luova Veto!

 

 

Jätä kommentti

*