Ilmaston ennennäkemättömän nopea kuumeneminen uhkaa ihmisen hyvinvointia. Voiko tämän enää selkeämmin sanoa. Yksi maailman suurimmista tieteellisistä yhteisöistä eli YK:n alainen Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi keväällä arviointiraportin, joka koostaa yhteen tiedeyhteisön käsityksen maapallon ilmaston tämänhetkisestä tilasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Taustalla on sarja raportteja, jotka IPCC on julkaissut vuosina 2021-2023. Ensin meitä perehdytettiin ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen, fysikaaliseen taustaan, sitten meille tarjoiltiin näkymiä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sopeutumiseen ja haavoittuvuuteen ja lopuksi lyötiin pöytään faktat ilmastonmuutoksen hillintään.

Ensimmäisen raportin viesti oli jo selkeä: ”Ihmisten toiminta on aiheuttanut ennennäkemättömän laajoja ja nopeita muutoksia ilmastossamme.” Kasvihuonekaasupäästöjen vaikutus oli jo osittain peruuttamatonta ja vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden todennäköisyys oli kasvanut. Oli tieteellisesi todistettu, että lämpötila ja merenpinta kohoavat ja jäätiköt vetäytyvät nopeammin kuin tuhansiin vuosiin. Tuolloin käsitettiin, että ilmastonmuutos on jo heikentänyt globaalisti ruokaturvaa kun helle- ja kuivuusjaksot sekä tulvat ovat haitanneet elintarvikkeiden tuotantoa, toimitusketjuja ja elintarviketurvallisuutta. Tuolloin ymmärrettiin Ilmastonmuutoksen vaikuttavan tulviin ja kuivuuteen myös Suomessa.

Toisen raportin viesti ”ilmastonmuutos on vaikuttanut vakavalla tavalla luontoon ja ihmisiin – vaikutukset jakautuvat epätasaisesti” herätti meidät tajuamaan, että ilmastonmuutos on myös uhka kansainväliselle rauhalla ja turvallisuudelle; yli kolme miljardia ihmistä asuu erittäin haavoittuvissa olosuhteissa. Raportin myötä lisääntyi keskustelu siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ja riskit ovat monimutkaisia ja niitä on vaikea ennakoida täsmällisesti. Alkoi myös laaja yhteiskunnallinen keskustelu luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaamisesta. Raportti nosti vahvasti esille sen, että sopeutumisen ja hillinnän toimet pitää räätälöidä paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin sopiviksi.

Kolmannessa raportissa totuus sitten iski päin naamaa: ”Nykyiset toimet eivät riitä ilmaston lämpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseen”. 1,5 astetta on merkittävä raja. Puoli astetta lisää tarkoittaa entistä voimakkaampia helleaaltoja, pidempiä lämpimiä jaksoja, lyhyempiä kylmiä jaksoja ja merkittäviä muutoksia sateisuudessa. 1 aste haittaa merkittävästi ihmisten ruoantuotantoa ja nostaa lämpötiloihin liittyviä terveysuhkia. 1,5 asteen lämpenemistä pidetään suurimpana terveysuhkana maailman väestölle.

Nykyinen päästökehitys johtaa noin kolmen asteen lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä ilman nopeita ja vaikuttavia päästövähennystoimia seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Tämä tarkoittaisi mm. hallitsematonta ilmastopakolaisuutta kun isot alueet maapallolla muuttuisivat asuinkelvottomaksi.

Nyt julkaistu arviointiraportti osoittaa sen, että vuoteen 2030 mennessä tehtävien päätösten kanssa eletään jopa tuhansia vuosia. Nykyisilläkin markkina – ja sääntelyvälineillä voidaan tukea tehokkaita päästövähennyksiä ja edistää ilmastokestäviä innovaatioita. Poliittisilla päättäjillä on valtava vastuu, myös Suomessa.

Jyri Wuorisalo

TKI-asiantuntija, kansainväliset palvelut (human security ja ilmastoturvallisuus)