”Tämä maapallo, maa ja maakunta tarvitsevat enemmän kokonaiskestävyyteen perustuvaa sivistystä. Pohjois-Savossa tahdomme hidastaa luontokatoa ja sopeutua ilmastonmuutokseen edistämällä luonnon monimuotoisuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.”
Näin linjaa julkilausumassaan 16.5.2023 Puijo Summit – ihmisen ja luonnon yhteisellä polulla -tapahtuman järjestäjät Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto ja Europe Direct Kuopio. Se on vuosittain toukokuussa järjestettävä tapahtuma, joka haluaa herättää keskustelua ilmasto- ja ympäristöturvallisuudesta sekä hyvinvoinnin edistämisestä Pohjois-Savossa.
Puijo Summitin taustalla vaikuttaa huolestuttava kehityskulku, joka tiivistyy Sitran alkuvuodesta julkaisemassa Megatrendit 2023 -selvityksessä vahvaan viestiin luonnon kantokyvyn murenemisesta ja talouden perustan rakoilemisesta. Luontokato on maailmanlaajuinen ilmiö, mutta toimenpiteet ja ratkaisut sen torjumiseksi ovat paikallisia. Meidän on ymmärrettävä, että vihreä siirtymä on talouskehityksen edellytys. Luontokadon torjuntaan tarvitaan entistä enemmän markkinatalouden keinoja ympäristönsuojelun lisäksi.
Eeva Furman, Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri konkretisoi mitä luonnon kantokyvyn mureneminen tarkoittaa: ”Suomen luontotyypeistä 48 % on uhanalaisia”. Luonnonvarojen käytön ja maankäytön ohjaaminen ovatkin avainasemassa. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä täällä Pohjois-Savossakin voidaan vaikuttaa murenemisen syihin, joita ovat mm. metsien uudistamis- ja hoitotoimet, ojitus, pellonraivaus, rakentaminen ja vesien rehevöityminen.
Furman nosti esille myös turvallisuusnäkökulman: ”Luonnon monimuotoisuus ja toimivat ekosysteemit vaalivat turvallisuutta.” Ekologisen turvallisuuden uhkana on käynnissä oleva ekologinen sekasorto, jota kiihdyttävät erityisesti ilmastonmuutos, biodiversiteetin rappeutuminen ja saasteet. Tämä luo ennennäkemättömiä haasteita ihmisille. Tämän vuoksi ekologinen turvallisuus on otettava entistä vahvemmin huomioon alueellisessa ja paikallisessa politiikan suunnittelussa, koska sillä on suora vaikutus ihmisten hyvinvoinnille.
Puijo Summitissa oli esillä meille itäsuomalaisille niin ajankohtainen vesiluonnon monimuotoisuus, josta kertoi sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola WWF Suomi -järjestöstä. Esimerkiksi syyt vaelluskalojen ahdinkoon ovat olleet esillä julkisuudessa. Ihmisen rakentamat padot, siltarummut ja muut esteet tukkivat kalojen reitit lisääntymisalueilleen. Padot ovat suurin syy vaelluskalojen uhanalaisuuteen. Hieno esimerkki ratkaisusta vesiluonnon monimuotoisuudelle on Varkauden Ämmäkosken säännöstelypato, jonka ohi rakennettiin syksyllä 2022 ohitusuoma, joka on mahdollistanut kalojen nousun padon ohi. Samalla koskialue kunnostettiin lisääntymisalueeksi kaloille.
Julkisuudessa on ollut myös Heinävedellä sijaitsevien Palokin koskien tulevaisuus. Palokin koskien pienvesivoimatuotannon lopettaminen ja yhdeksän kosken ennallistaminen ovat ratkaisevassa roolissa arvokkaan järvitaimenkannan turvaamisessa ja äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohikannan pelastamisessa.
Miten saamme aikaan alue- ja paikallistasolla muutoksia, jotka vaikuttavat luonnon kantokykyyn? ”Suunnitteluosallisuuden ohella on tärkeää vahvistaa toimintaosallisuutta. Asukkaat tulee nähdä omaan ympäristöönsä vaikuttavina aktiivisina toimijoina. Jatkuvaa vuorovaikutusta tulee vahvistaa. Kaikki ikäryhmät on otettava mukaan. Luonnon monimuotoisuutta ei saa ajatella pelkästään ihmisten tarpeiden kannalta. Luonnolla on itseisarvo.” Näin vastaa Puijo Summit -julkilausuma.
Lue Puijo Summit -julkilausuma kokonaisuudessaan: https://puijosummit.fi/
Jyri Wuorisalo
TKI-asiantuntija, kansainväliset palvelut (human security ja ilmastoturvallisuus)
