Mikä meitä estää pysäyttämästä luontokatoa? Mitä luonto sinulle merkitsee? Näitä kysymyksiä pyöritteli tänään keskiviikkona 9.3.2022 yli sata ryhmää ympäri Suomea. Ilmasto- ja ympäristöaktivisteja, elinkeinoelämän edustajia, aluekehittäjiä, tutkijoita, taiteilijoita, toimittajia, opiskelijoita, opettajia, poliitikkoja ja virkahenkilöitä kokoontui toteuttamaan Sitran organisoimaa Suomen suurinta Luontodialogi-päivää. Luontosuhteemme on kestävyysmurroksessa; miten siis luontosuhteemme vaikuttaa siihen, millaista tulevaisuutta rakennamme?
Näin suuri osallistuminen kertoo siitä, että Ihmiset haluavat pohtia yhdessä kestävää tulevaisuutta. Ymmärrämme jo sen, että luontokato eli luonnon monimuotoisuuden, elonkirjon heikentyminen vaikuttaa elintapoihin, elinkeinoihin ja elinmahdollisuuksiin. Olemme pisteessä, jossa elämäntapamme on maapallon resurssien kannalta kestämätön. Tekniset ratkaisut eivät yksinään riitä, tarvitaan muutoksia myös kulttuurissa ja ajattelutavoissa. Kun puhumme luonnosta, puhumme samalla hyvinvoinnistamme, terveydestämme ja taloudestamme.
Luontodialogi rakentaa Luontoviisas Suomi 2035 -visiota, joka pyrkii luomaan toivottavan ja todenmukaisen kuvan vuodesta 2035, jolloin olemme saaneet pysäytettyä luontokadon Suomessa yhteistyöllä ja laajalla keinovalikoimalla. Näin Sitra asettaa tavoitteen. Toukokuussa on julkistus. Prosessissa käytetään Erätauko-keskustelumenetelmää, joka on tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua – mahdollisuus pysähtyä ja harkita asioita rauhassa. Erätauon avulla voit tuoda eri lähtökohdista tulevia ihmisiä käymään tasavertaista keskustelua. Seuraa Luontoviisas Suomi 2035 -vision rakentumista: https://www.sitra.fi/hankkeet/luontoviisas-suomi-2035-visio/
Savonia-ammattikorkeakoulu ja Nuorisokeskus Metsäkartano Rautavaaralta järjestivät tänään yhdessä yhden näistä luontodialogeista. Keskustelijoina oli yritysten edustajia, viestintäammattilaisia sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioasiantuntijoita. Ryhmä pohti niin keinoja tulevaisuustietoisuuden parantamiseen kuin mahdollisia tekoja siihen, miten sovitamme elämämme entistä paremmin luonnon kiertokulkuun. Pohdinnoissa nousi vahvasti esille kysymys mikä on riittävää hyvälle elämälle. Kohtuullistamisessa yksi keino on listata mitä haluaa ja mitä tarvitsee; tarvelista voi ollakin yllättävän lyhyt.
Myös kriisitietoisuus nousi keskusteluihin, onhan ilmasto- ja ympäristöturvallisuuden edistäminen keskeinen osa inhimillisen turvallisuuden rakentamista luontokadon ja ilmastonmuutoksen edetessä. Luontodialogi on kriisinhallintaa ja ympäristösovittelua. Ryhmässä joku tiivistikin hienosti: ”Jokainen meistä voi olla osa ratkaisua ja edistää yhteiskunnassa niitä voimia, jotka ohjaavat meidät ulos näistä kriiseistä.”
Luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan meidät kaikki. Vain yhdessä voimme luoda tulevaisuusperintöä, jossa aineeton kulttuuriperintö kuten asenteet, tiedot, taidot ja teot eli sivistys toimivat perustana keinoille, joilla tavoitellaan toivottua tulevaisuutta.
Jyri Wuorisalo
TKI-asiantuntija, kansainväliset palvelut (human security ja ilmastoturvallisuus)
