LUOVAA VAIKUTTAVUUTTA

Muotoilun ammattilaiset tekevät vaikuttavaa toimintaa yhteiskunnan eri sektoreilla. Arjen esine- ja toimintaympäristön ammattilaisten työkenttä on laajentunut aineettoman talouden ratkaisukeskeisiin asiantuntijatehtäviin.

Ala on ollut muutospyörteessä jo pitkään, mutta selvinnyt siitä. Mukaan on tarttunut uusia kiinnostavia tehtäväalueita. Globaalisti vaikuttavat trendit, kuten digitalisoituminen, elämyksellisyys, vastuullisuus ja kestävä kehitys tarjoavat paljon mahdollisuuksia muotoilun hyödyntämiselle.

Yritysten on kyettävä luomaan asiakkaalleen enemmän arvoa ja sitä kautta arvonantoa yhteiskunnalle. Nopeasti muuttuvassa ja digitalisoituvassa maailmassa tarvitaan uusia työkaluja ja uudenlaista tapaa ajatella. Tähän muotoiluajattelulla voi olla paljon annettavaa.

Muotoilutoiminnan hyötyjen tutkimiseen ei kuitenkaan ole olemassa vakiintuneita malleja tai mittaristoa. Toimialalta puuttuvat myös muotoiluaktiviteettien yleisesti tunnetut määritelmät. Muotoilutoiminta voi liittyä yhtäaikaisesti sekä osaamiseen, prosessiin kuin lopputulokseenkin (produkti), jolloin hyötyjen ja vaikutusten tutkiminen myös investoinnin näkökulmasta haasteellista.

Koulutuksen kehittämiseksi tutkin kevään aikana Savonian muotoilutoiminnan vaikuttavuutta yhteistyöyritysten innovaatiotoiminnassa. Tapaustutkimuksessa selvitin, mitä vaikutuksia muotoilun koulutusohjelman projekti- ja tki-toiminnalla oli ollut sidosryhmäyritysten innovaatiotoiminnassa, ja oliko yhteistyö saanut aikaan pysyviä muutoksia.

Tutkimus toteutettiin syvähaastatteluina sekä hyödyntäen strategisen analyysin A´WOT-työkalua. Lopuksi jokaisen organisaation muotoilukypsyyttä tulkittiin Design Ladder®-portaikon avulla se mukaan, miten muotoilua yrityksessä käytettiin.

Tutkimus osoitti, että Savonian muotoiluaktiviteettien tuloksina oli tapahtunut pysyviä muutoksia sekä suoria ja kerrannaisvaikutuksia. Muotoiluyhteistyö oli vaikuttanut uusien työpaikkojen ja yritysten syntymiseen, työllistymisiin, toimintatapojen muutoksiin, lanseerattuihin tuotteisiin, innovaatioiden käyttöönottoon ja lisääntyneeseen liikevaihtoon.

Yhteistoiminta oli tuottanut uusia ratkaisuja, joita yritykset olivat voineet hyödyntää erottautumiseen markkinoilla, kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja kasvattamiseen.

Luovien alojen tilannetta selvittäneen Brunilan työryhmän raportissa (OKM 2017) oltiin huolestuneita siitä, että luovia aloja [ml. muotoiluala], ei tunnisteta ja tunnusteta osaksi suomalaista kansataloutta. Tutkimustietoa siitä, mitä vaikutuksia luovilla aloilla on yhteiskunnan näkökulmasta esimerkiksi hyvinvointiin, koulutukseen, tuottavuuteen tai innovaatioiden kasvuun, ei ole kootusti saatavilla.

LUOVA VETO! Luovat alat Pohjois-Savon kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantajina –hankkeessa (EAKR, 2018-2020) on tavoitteena vauhdittaa luovan talouden kasvua ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on luovan alan kytkeminen osaksi alueen elinkeinoelämää tukevaan soveltavaan tutkimukseen sekä kaupallistamisprosessien kehittämiseen.

Muiden toimialojen kilpailukykyä ja työllisyyttä voidaan lisätä merkittävästi hyödyntämällä luovien alojen digitaalisia ja asiakaslähtöisiä liiketoimintamalleja, design-, palvelumuotoilu- ja brändiosaamista, taidelähtöisten menetelmien soveltamista yritysten prosesseissa ja hyvinvointipalveluiden tuottamisessa.

 

Raisa Leinonen

Projektipäällikkö | LUOVA VETO! –hanke

Savonia-amk

Jätä kommentti

*