Luovuus nähdään nykypäivänä yhtenä tärkeistä työelämätaidoista. Eikä ihme, sillä vastaantulevat työelämän haasteet vaativat usein luovia ongelmanratkaisutaitoja ja erilaisten näkökulmien huomioon ottamista. Luova ajattelu voi auttaa löytämään uusia tapoja ratkaista ongelmia, kehittää toimintaa ja uudistaa käytäntöjä. Nämä ovat tärkeitä asioita minkä tahansa organisaation kilpailukyvyn kannalta.

Luova ja innovatiivinen ilmapiiri voi myös auttaa lisäämään työntekijöiden sitoutumista organisaatioon. Kun työntekijät saavat mahdollisuuden kehittää ja toteuttaa omia ideoitaan, he kokevat, että heidän panoksensa organisaation menestykselle on merkityksellinen ja arvostettu. Henkilöstöllä tulee olla riittävästi vapautta ja joustavuutta työssään, sekä johdon tuki, jotta he pystyvät harjoittamaan luovuuslihaksiaan.

Kiireisten työpäivien ja arjen rutiinien parissa luovuus tuntuu kuitenkin olevan välillä täysin hukassa ja ajattelu pyörii yhä pienevää ympyrää pyrkien löytämään edes jonkinlaisen ratkaisun käsillä olevaan haasteeseen. Luova ajattelu edellyttää tilaa, jota käytännön ongelmilla ja kiireellisillä tekemisillä täytetyissä aivoissamme ei enää juurikaan ole jäljellä.

Usein saatamme käyttää tuntikausia työaikaa jonkin ongelman pohtimiseen löytämättä siihen kuitenkaan hyvää ratkaisua. Sitten hyvin nukutun yön jälkeen vastaus saattaakin putkahtaa mieleen ilman, että asiaa olisi aktiivisesti enää miettinyt. Tämä selittänee sen mystisen asian, että monesti parhaat ideat olen saanut aamulla hampaita harjatessani!

Luovuuden kanssa tuntuu olevan vähän sama asia kuin oikean ruokavalion. Teoriassa kyllä tiedetään, mikä on terveellistä ja millainen on hyvä ruokarytmi. Mutta käytännön toteutus, se ei vain meinaa millään onnistua! Töissä kiireen tuntu yhdistetään tehokkuuteen, vaikka tiedetäänkin, että luovuus vaatii hidastamista. Olo tuntuu niin kovin syylliseltä, jos kesken työpäivän kellahtaa työpaikan sohvalle, sulkee silmänsä ja antaa aivojen hetken huilata. Kuitenkin näin tekemällä voisi saada uutta virtaa luovaan ongelman ratkaisuun, joka johtaisi oikeasti parempaan tehokkuuteen.

Emeritusprofessori Kari Uusitalo on todennut luovuudesta seuraavasti: Jos luovuutta halutaan kehittää, pitää luoda ilmapiiri, jossa asioita saa tehdä omalla tavallaan: yrittää ja erehtyä. Kaikista tärkein on ympäristö. Oli se sitten koti, koulu tai työpaikka, niin ihminen tietää, että täällä saan luoda ja minulla on siihen aikaa. Ei tarvitse tehdä heti tulosta, vaan voi miettiä, hautoa ja kypsytellä.

Olen samaa mieltä ympäristön roolista, mutta tärkeää on myös se, miten itse annamme itsellemme vapautta ja aikaa luovuuteen. Kirjallisuus on täynnä erilaisia ohjeita ja niksilistoja siitä, miten itse kukin voi edistää, vahvistaa ja herätellä omaa luovuuttaan. Olen valinnut tähän muutaman oman suosikkini luovuutta herättelevistä keinoista:

• uskalla olla lapsenomaisen utelias ja kiinnostunut erilaisista asioista
• tarkastele asioita monesta eri näkökulmasta
• pyri yllättymään joka päivä
• pidä hauskaa, sillä huumori rentouttaa aivoja

Ehkä yksi keino voisi olla myös tämä: nuku hyvin ja pese aamulla hampaasi. Hampaita pestessä ne parhaat ideat syntyvät.

Virpi Laukkanen

Kansainvälisyysjohtaja

Savonia-ammattikorkeakoulu