Tätä on toitotettu paljon: suomalainen yhteiskunta tarvitsee luovuutta ja innovaatioita. Esimerkillisiä tuloksiakin on nähty, kuten Supercell pelimaailmasta sekä kuopiolainen Newicon Oy upeilla teknologisilla ratkaisuillaan.
Sitten täytyykin enää ratkaista, kuinka luovuus ja innovaatiot syntyvät? Kuinka niitä voi tukea ja ottaa ne huomioon yritysstrategiassa? Onko luovuus vain joidenkin yksilöiden etuoikeus? Sopiiko luovuus ja kova bisnes yhteen?
Ja eikun pohtimaan! Suorilta voi sanoa, että luovuus kuuluu kaikille. Bisnesmaailmasta voi havaita, että siellä luovuus on todella organisoitua ja tavoiteorientoitunutta. Luovuus syntyy monistakin tekijöistä, mutta ennen kaikkea se vaatii aikaa ja tilaa.
Luovuudelle ja sen hyödyntämiselle tulee varata tilaa yrityksen toiminnassa. Luovuuden ja uusien ideoiden syntyminen ja muokkaaminen vaatii aikaa, jotta ideaa voi pureskella niin yksin kuin ryhmissä. Luovuuden käynnistämiseen tarvitaan mahdollisesti erilaisia innovaatiomenetelmiä, sillä kaikilta luovuus ja sen vaatima heittäytyminen ei luonnistu itsestään. Voi olla tarpeen, että henkilöstö tarvitsee aiheeseen ja ideointiin herättelyä – siksi on tärkeää siirtää aluksi liian rationaalinen käsittely ja negatiivisuus pois ideoinnin tieltä. Innovaatiot kun voivat syntyä keskellä yötä, kun sitä vähiten odottaa tai hyvinkin organisoidusti esimerkiksi tarvelähtöisesti.
Yrityksellä tulisi olla innovaatiostrategia tai ideoiden muokkausvaihetta varten strategia, jonka mukaisesti ideoista voidaan saada valmis tuote tai palvelu. Verkostojen rooli on tässäkin suuri, sillä bisnesenkelit voisivat olla korvaamaton apu ideoiden ja innovaatioiden arvioinnissa.
Monen yrityksen kohdalla haasteeksi tulee kuitenkin resurssien puute, koska tunnetusti aika on tämän hetken tiukin resurssi. Työ tulee useimmissa paikoissa tuottaa pienemmällä teholla tuloksekkaammin, jolloin jää epäselväksi milloin jää aikaa kehittämistyölle ja vapaalle ajatuksenjuoksulle. Tämä yhtälö on yksi tulevaisuuden haasteista; kuinka vähenevät resurssit ja aikapaine sekä luovuus ja uuden kehittäminen saadaan yhdistettyä yrityksissä? Nimittäin ilman kehitystoimintaa yritykset ovat tulevaisuudessa heikoissa kantimissa.
Ehdotan, että firmat kokeilisivat Googlen ajatusta siitä, että luovuudelle tulee antaa 20 % työajasta. Tällöin työntekijöillä olisi 20 % työajastaan aikaa tehdä mitä vain luovaa toimintaa. Näin ajattelulle, asioiden selvittelylle ja ideoiden eteenpäin viemiselle löytyy aikaa jo kalenterista.
Salla Willman
TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu
Tuula Kyyrönen
Kiitos tärkeän aiheen esille ottamisesta!
Olen ollut yrittäjä 30-vuotta, tehnyt työtä yrittäjämäisesti lähes 50-vuotta, nähnyt monenlaisia päiviä. Nyt katselen kauempaa.
Yrityksellä on oltava liikeidea ja strategia, se ohjaa toimintoja, luo suunnan ja rajat. Mutta miten johto saa sen eläväksi, lihaksi työpaikan jokaisen sorvin äärellä?
Oleellista on yrittäjän / johtajan luoma ilmapiiri, kulttuuri, luovuuteen kannustaminen systemaattisesti, ideoiden arvostaminen. Että palkitaan ja kiitetään, annetaan palautetta ideoiden esittäjille, hyväksytään epäonnistumiset. Siihen ei yksi palautepostilaatikko riitä.
Ja että kehittämiseen osallistuu jokainen oli missä tehtävässä tahansa. Kaikki työ on yhtä tärkeää, arvokasta ja koko prosessi onnistunut, kun pieninkin yksityiskohta on hiottu.
Luovuus ja oivaltaminen tapahtuu mielessä, naks! arjen, työn keskellä itse työvaiheen keskellä, lepotilassa, unen rajamailla… Suunnittelu voi olla työtä ja puurtamista, mutta oivallus ja idea, se syntyy lopulta yllättäen. Kun on herkkänä.
Salla Willman
Kiitos Tuula tärkeistä kommenteistasi!
Nostamissasi asioissa, kuten kannustaminen ja ideoiden arvostaminen ovat elintärkeitä luovuuden jatkumolle. Hienoa, että toit ne esille.
On pakko vielä nostaa tämä herkkyys keskustelun aiheeksi. Olen tismalleen samaa mieltä, että kun on herkkänä luovia ideoita syntyy odottamattomasti. Mutta onko riskinä, että herkkyys häviää kaiken yrityksen kiireen keskellä?
Eriikka
Hieno ja ytimekäs juttu luovuuden tärkeydestä! Mielestäni kiire on monessa yrityksessä tekosyy puuhastella työaikana kaikkea muuta kuin työtä.
Voisiko pitkistä lounas- ja kahvitauoista sekä juttutuokioista työtovereiden kanssa toisinaan ottaa aikaa luoville prosesseille, työpajoille ym.? 10 min luovan ajattelun työpäivän aikana sekä kerran viikossa toteutettava 30-60 min kehitysideariihi/tiimiluoviminen veisivät takuulla jollain tapaa sekä bisnestä että ihmisten välistä vuorovaikutusta eteenpäin. :)
Salla Willman
Kiitos Eriikka kommenteistasi! :)
Tuossa voi olla perää, että kiire on moneen asiaan tekosyy. Toisaalta pitkät lounas- tai kahvitauot kollegoiden kanssa voi tuottaa paljon hyvää ja olla itse asiassa yritykselle tuottoisia, vaikka siltä ei aluksi näyttäytyisi. Kahvikeskustelussa voi syntyä huippuideoita, kun ilmapiiri on rento ja avoin.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että yritysten kannattaisi ottaa luovuus osaksi toimintaa (innovaatio)strategian muodossa, jolloin sille olisi yhdessä sovittu aika ja se olisi osa työkulttuuria.