Meillä on kiire vihreään siirtymään

Vihreän siirtymän on päästävä riippusilloilta valtateille. Kuva Jyri Wuorisalo.

”Muutos voi tuntua mahdottomalta, mutta vain kunnes alamme toimia. Ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi painavimmista ihmisvelvollisuuksistamme.” Näin vahvasti viestii marraskuun aluksi presidenttimme Niinistö puheessaan YK:n ilmastohuippukokouksessa Skotlannin Glasgow’ssa. Kokous on historiallinen jo pelkästään sen takia, että maailman johtajat lupasivat lopettaa metsien hävittämisen vuoteen 2030 mennessä.

Puheensa jälkeen Niinistö toivoi Ylelle antamassaan haastattelussa, että yksityinen sektori tulisi vahvasti mukaan ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin, ehkä jopa vetämään koko ilmastonmuutoksen vastaista ajattelua. Niinistön mielestä yksityisen sektorin osallistumisesta hyvä esimerkki löytyy Suomesta metsäalalta.

Glasgown ilmastokokous on keskeinen osa globaalia vihreän siirtymän aktivointia, jossa EU on edelläkävijä vihreän kehityksen Green Deal -ohjelmallaan, jota Suomessa toteutetaan vihreä siirtymä – elpymis- ja palautumissuunnitelmalla. Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2030 mennessä.

Vihreän siirtymän ydin on se, että meidän täytyy rakentaa kiertotaloudesta menestyvän talouden uusi perusta. Tähän on tultu ilmastonmuutoksen ja luontokadon lisäksi ymmärtämällä luonnonvarojen ylikulutuksen tulleen tiensä päähän. Kiertotalous tarjoaa ratkaisun niin talous- kuin ympäristöhaasteisiimme.

Savonia-ammattikorkeakoulu, Business Kuopio ja Business Center Pohjois-Savo käynnistivät lokakuun lopussa vuoden 2022 loppuun asti kestävän Vihreä siirtymä yrityksissä -neuvontakokonaisuuden; https://ilmastoturvallisuus.savonia.fi/vihrea-siirtyma/.

Aloitustilaisuudessa Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessori ja valtion kiertotalousstrategiaryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen kiteytti hyvin miksi yritykset ovat avainroolissa: ”Taloutta ja ympäristöä ei pidä asettaa vastakkain, tarvitsemme talouden toimintamallin, joka tuottaa hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Ympäristöhaasteisiin vastaaminen tulee olemaan tärkein talouskasvun ajuri maailmassa, jossa digitalisaatio on kiertotalouden läpilyövä voima.”

Vihreä siirtymä edellyttää suurta muutosta myös koulutuksessa ja työpaikoilla. Meillä on yhteiskunnassa valtava pula kestävän kehityksen ammattilaisista ja kiertotalouden osaajista; jatkuva oppiminen eli osaamisen uudistaminen työpaikoilla ja koulutussuunnitelmien päivittäminen ovat kiireellisiä toimia.

Ilmasto- ja ympäristöturvallisuuden edistäminen voisi olla meidän uudenvuoden ilmastolupaus Pohjois-Savossa tulevaisuususkon ja -toivon vaalimiseksi. Luonnon monimuotoisuuden vauhdittaminen ei ole pelkästään hyvinvoinnin, vaan jopa hengissä pysymisen edellytys.

 

Jyri Wuorisalo

TKI-asiantuntija, kansainväliset palvelut (human security ja ilmastoturvallisuus)