Merkityksellisyyden kokemus työssä ja oppimisessa

Kuva: Salla Seppänen

Mikä saa sinut kehittämään, yrittämään, tekemään työtä innolla? Raha, ura, kunnia ja gloria. Vaiko se, että koet tekemiselläsi olevan merkitystä sinulle, läheisillesi, muille ihmisille tai laajemmin koko yhteiskunnalle.

Taloudellinen menestys, maine ja mammona ei liene se, joka saa ihmisen aina vaan uudelleen ja uudelleen pyrkimään kohti hyvää lopputulosta. Toisaalta jos työn tekeminen on ns. tervanjuontia, niin ei tuloskaan ole hyvä.

Merkityksellisyyden tavoittelua pidetään yleisinhimillisenä piirteenä. Ihmisellä on tarve kokea oma toimintansa merkitykselliseksi. Useissa tutkimuksissa merkityksellisyyden kokemus liitetään ihmisen hyvinvointiin siten, että ihminen joka kokee olevansa merkittävä toisille ihmiselle tai kokee työnsä merkittäväksi todennäköisesti voi paremmin kuin ihminen, jolta tämä merkityksellisyyden kokemus puuttuu.

Psykologi Jaakko Sahimaa tutki pro gradu -työssään yksilöiden kokemusta työn merkityksellisyydestä ja merkityksellisyyden kokemuksen hyötyjä yksilölle, organisaatioille ja koko yhteiskunnalle. Yksilön kohdalla työn merkityksellisyyden kokemuksella oli yhteyttä elämän mielekkyyden kokemukseen. Organisaatiotasolla työn merkityksellisyyden kokemus oli yhteydessä yleiseen työtyytyväisyyteen ja sai aikaan työntekijän vahvemman sitoutumisen työpaikkaan ja lisäsi tehokkuutta.

Ammattikorkeakoulun näkökulmasta merkityksellinen oppimisen kokemus on tavoite, johon pedagogisilla valinnolla pyritään. Se millaisina merkitykselliset oppimistapahtumat ja -kokemukset nähdään, määrittyy kasvatustieteen tohtori Raimo Silkelän mukaan ennen kaikkea yhteiskunnassa vallitsevasta kulttuurista ja arvoista.

Merkityksellisiä oppimiskokemuksia opiskelijalle syntyy eri oppimisympäristöissä kuten verkossa tapahtuvassa e-oppimisessa, luokassa tapahtuvassa ns. lähiopetuksessa ja työelämässä tapahtuvassa harjoittelussa. Oppiminen ei siten rajoitu tiettyyn oppimisympäristöön vaan eri ympäristöt luovat opiskelijalle erilaisia merkityksellisiä oppimiskokemuksia.

Jotta merkitykselliseen oppimiskokemukseen päästään tulee opiskelijan asettaa toiminnalleen tavoitteet, joista myös ohjaaja ja/tai opettaja sekä vertainen on tietoinen, ja joita kohti opiskelijaa autetaan pääsemään kysymysten, argumentoinnin ja tekemisen keinoin.

Merkityksellisyyden kokemus syntyy opiskelijalle oivalluksesta ja onnistumisen tunteesta sekä osaamisen jakamisesta vertaisten kanssa. Edellytyksenä on avoin ja kannustava ilmapiiri ja tasavertainen vuorovaikutus, jossa dialogi on mahdollista. Opettajan autoritäärinen asenne ei tue merkityksellisen oppimiskokemuksen syntymistä.

Opiskelijan kyky reflektoida omaa oppimistaan vahvistaa merkityksellisyyden kokemusta, jolloin siitä tulee uuden oppimisen perusta ja myönteisen oppimisen kehä käynnistyy. Omakohtainen kokemus, sen pohtiminen ja käsitteellistäminen sekä soveltaminen toiminnaksi muodostavat jatkuvan syklisen prosessin, jonka Kolb nimesi kokemuksellisen oppimisen kehäksi.

Kokemuksellinen oppiminen on kokonaisvaltaista ja se muuttaa oppijan toimintaa, asenteita ja ajattelua. Kokemuksellisessa oppimisessa jo olemassa oleva tieto jäsentyy uudella tavalla ja ankkuroituu joustavasti uuteen tietoon. Oppiminen ei ole ainoastaan uusien tietojen lisääntymistä vaan myös aiempien kokemusten uudelleen tarkastelua ja niiden merkitysten tulkintaa suhteessa uuteen oppimiskokemukseen ja laajemmin ympäröivään yhteiskuntaan, sen kulttuuriin ja arvoihin. Merkittävällä oppimiskokemuksella on arvoa ja merkitystä vasta sen jälkeen, kun opiskelija itse antaa sille jonkin arvon tai merkityksen.

Merkityksellinen oppimiskokemus on opiskelijalle voimavara, kannuste ja oppimismotivaatiota lisäävä tekijä. Merkityksellinen oppimiskokemus vahvistaa opiskelijan ammatti-identiteetin muodostumista, vie opiskelijaa lähemmäs työelämään ja oman sekä työyhteisön osaamisen kehittämistä.

Jokaisen meistä kannattaa pohtia sitä mikä minulle on merkityksellistä ja miksi?

Salla Seppänen

koulutusvastuujohtaja

Savonia-ammattikorkeakoulu

Jätä kommentti

*