Törmäsin pari viikkoa sitten uutiseen, jonka mukaan Google ei enää jatkossa lue Gmail-käyttäjien sähköposteja. Käyttäjiä on maailmassa 1,2 miljardia, eli aikamoinen skannaushan siinä on ollutkin. Tarkoitus on ollut kohdentaa käyttäjille markkinointia sähköpostien sisältöön perustuen. Tyypillisestihän ihmisen nettiselailusta jää jälki nimenomaan siihen perustuen millä sivuilla vierailee, mitä videoita katsoo, ja mitä hakukoneeseen kirjoittaa.
Iltapäivälehdestä löytämäni artikkeli ohjasi minut tutkimaan selaimeni tiedoista, minkälaisista asioista olen Googlen mukaan kiinnostunut. Niiden pohjalta on kasattu sellainen mainospaletti, joka on minulle relevantti. Googleen mukaan olen kiinnostunut mm. koulutuksesta, markkinoinnista ja henkilöstöstä, joka kuulostaa ammatillisesti oikein hyvältä. Hieman yllättävämpiä löytöjä olivat blues, karamellit ja kansanmusiikki. Vaikka kuinka pohdin, on vaikea sanoa mitkä tekemäni liikkeet ovat antaneet ymmärtää näiden asioiden olevan lähellä sydäntäni, oli kyse sitten työminästä tai vapaa-ajan minästä.
Toinen paljon keskustelua herättänyt mainosalusta on Facebook. Omat mielenkiinnon kohteet ovat yhtä lailla sieltä katsottavissa ja muokattavissa. Yllättävimpiä löydöksiä itsestäni olivat ”propaganda” ja ”aikamatkustus”. Suurelta osin pystyin kyllä olemaan mainostajan kanssa yhtä mieltä minua kiinnostavista asioista.
Mainonnan kohdentaminen on kuitenkin tullut jäädäkseen. Hakukone antaa tuloksia ”mainonnan kohdentamiselle” 424 000, kun esimerkiksi ”ulkomainonta” tuottaa 71 000 tulosta ja ”suorapostitus” 3200 osumaa. Uskoisin mainostoimistoilla koneiden käyvän kuumina, kun pohditaan miten voidaan auttaa kiireistä pk-yritystä löytämään omat asiakkaansa verkosta.
Helppo laji kohdentaminen ei tosiaan ole. YLE kokeili viime vuonna miten hyvin markkinoinnin asiantuntijat pystyvät tavoittamaan tarkkaan rajatun kohderyhmän, joka testissä oli kolmikymppinen miespuolinen agility-harrastaja Pohjanmaalta. Kaikesta tiedosta ja teknologiasta huolimatta haaviin jäi testissä vain kaksi agility-harrastajaa, joista molemmat olivat naisia.
Halutessaan käyttäjä voi aika monelta osin estää selainta keräämästä tietoja ja kohdentamasta mainontaa. Facebook tosin aika lakonisesti toteaa, että kyllä he siitä huolimatta mainoksia sinulle näyttävät, ne ei vain ole yhtä hyvin kohdennettuja. Kumpi on sitten pienempi paha. Itse mainostajana kallistun kohdennuksen ja relevantin sisällön kannalle.
Petteri Alanko
viestintäpäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu
