MITEN RAKENNAMME POHJOIS-SAVON KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN?

Tarkoitus on viestiä, että monialaisella yhteistyöllä syntyy kestäviä ratkaisuja.

”Kestävän kehityksen innovaatiotoiminnan edistäminen edellyttää systeemistä lähestymistapaa ja laajaa keinovalikoimaa. Innovaatiot ovat merkittävä väline kestävän kehityksen haasteisiin vastaamisessa.”  (Kestävän kehityksen innovaatiot Katsaus YK:n Agenda 2030 kehitystavoitteisiin ja vastaaviin suomalaisiin innovaatioihin 2019, Valtioneuvosto).

Valtioneuvoston julkaisussa kestävää kehitystä lähestyttiin YK:n Agenda 2030-ohjelman sekä neljän sektorin, maatalous ja ruoantuotanto, kaupungistuminen, energia ja materiaalit sekä terveys ja hyvinvointi kautta. Tavoitteena oli tunnistaa sektoreiden keskeiset innovaatiot, kilpailukykytekijät, potentiaaliset markkinat sekä innovaatiotoiminnasta syntyvän lisäarvon mahdollisuudet. Myös Pohjois-Savosta löytyi esimerkkejä selvitykseen.

Kestävä kehitys on tiivistetysti sellaista toimintaa, jossa huomioidaan ja turvataan tulevaisuuden hyvä elämän mahdollisuudet ja jossa ihminen ja talous ovat päätöksenteossa tasavertaisia. Perinteisesti kestävä kehitys määritellään neljän sisällöllisen teeman kautta: ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys.

Tavoitteena on, että ihmisten toiminta tukee edellisiin liittyvien tavoitteiden saavuttamista siten, kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja ihmisten hyvinvointiin ovat myönteisiä.

Monissa paikallisista yrityksissä ja julkisissa organisaatiossa on havahduttu kestävän kehityksen ja Agenda 2030-ohjelma haasteisiin, mutta ei välttämättä vielä löydetty keinoja vastata niihin omassa toiminnassa. Ilman ymmärrystä mistä on kysymys, ei voi muuttaa omaa toimintaa kestävämmäksi.

Kuitenkin lähes 90% kaikista tämän vuosikymmenen suomalaisista innovaatioista tukevat keskeisesti tai ainakin osittain kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Ja mitä tuoreempi innovaatio, sitä keskeisempiä ovat kestävän kehityksen tavoitteet.

Eli asioita tehdään jo kestävämpään suuntaan, mutta miten saada se vielä tavoitteellisemmaksi ja sisälle yrityksen toimintaa ohjaaviin systeemeihin?

Muutos ei mahdollistu ilman ajattelun ja tekemisen kulttuurista muutosta. Asioiden ja maailman muuttaminen edellyttää, että ymmärretään näkyvien asioiden ja ilmiöiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Ja koska kestävän kehityksen haasteissa on kyse kompleksisista ja systeemisistä ongelmista, edellyttävät niiden ratkaisut väistämättä monialaista lähestymistapaa ja monipuolisia keinoja ja työkaluja.

Jotta kelkka saadaan kääntymään ja ymmärrys lisääntymään, tarvitaan konkreettisia esimerkkejä, tiedon syventämistä, neuvontaa, arvopohjaista kehitystyötä ja sparrausta jotta kestävästä kehityksestä tulee osa yrityskulttuuria ja innovaatioprosessien draiveri. Esimerkiksi eettisen muodin ja muotoilun liiketoiminnan alueelta löytyy Suomesta useita kestävän kehityksen tuotebrändejä, Pohjois-Savossakin jo useita. Suurimmassa kestävän muotoilun verkkokaupassa on yli 300 brändiä Suomesta ja ulkomailta.

Kestävää kehitystä yhteiskunnan ja hyvinvoinnin tulokulmista tutkiva Arto O. Salonen tuo uuden näkökulman kestävän kehityksen jaotteluun. Hänen mukaansa kulttuurinen kestävyys on kaiken yhdistävä tekijä ja lisäarvo, jolloin perinteinen jako (ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen) määritellään uudelleen. Kulttuuri tuo tässä jaottelussa mukaan ihmisten aikaansaannosten historian, sillä tulevaisuutta ei ole ilman historiaa.

Kun pähkäilemme oman toimintamme materiaalista aineetonta ja kestävyyttä, voisimme lähestyäkin sitä kulttuurisen kestävyyden tasoilta. Toiminnallinen taso voi jopa helpottua jos kehitystä tavoitellaankin sellaisena kulttuurisena muutoksena, jossa huomioidaan yhtä aikaa ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia näkökulmia.

Lopuksi vieä hyvä ajatus Saloselta: ”Kaikki ihmisen tarvitsema otetaan luonnosta ja lopulta palautetaan luontoon.” Eli ekologinen kestävyys nousee tärkeimmäksi tekijäksi, sosiaalinen toiseksi, talouden jäädessä ”rengin asemaan” kolmanneksi tuottamaan yhteiskunnallista hyvinvointia. Siinäpä pohdittavaa uudelle vuosikymmenelle siirryttäessä.

 

Raisa Leinonen

Savonia-amk

LUOVA VETO! Luovat alat Pohjois-Savon kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantajina

 

Jätä kommentti

*