Suomessa on nyt laajasti herätty siihen, että tarvitsemme työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa. Suomalaiset ikääntyvät, eikä massoittain eläkkeelle siirtyvien tilalle ole riittävästi työikäisiä. Osaajapulalla yksinkertaisuudessaan tarkoitetaan sitä, että tiettyä osaamista, jota markkinoilla kaivattaisiin, ei ole saatavilla. Työyhteisöt tulevat Savossakin muuttumaan jatkossa yhtä monikulttuurisemmiksi, kun osaajapulaan vastataan rekrytoimalla kansainvälisiä osaajia.

Mielenkiintoista on, että keskusteluissa ei juurikaan ole noussut esiin se, että monikulttuurisuus työyhteisössä voi tuoda organisaatioille paljon muutakin kuin ratkaisun osaajapulaan. Kulttuurilliset erot tuovat omat haasteensa, mutta työyhteisön monimuotoisuudella on osoitettu olevan myös useita hyötyjä. Monimuotoisuus vaikuttaa myönteisesti organisaation innovatiivisuuteen ja luovuuteen, sekä auttaa kansainvälistymisessä kohdemarkkinoiden ymmärtämisessä. Esimerkiksi Hydrolinen henkilöstöjohtaja Anne Puttonen totesi Teknologiateollisuuden uutisessa 24.3.2022, että he näkevät kansainväliset osaajat tärkeänä yrityksen tulevaisuuden kannalta – yhtäältä osaajapulan näkökulmasta ja toisaalta yrityksen kansainvälistymistavoitteiden näkökulmasta.

Tutkimusten mukaan monikulttuurisuus edistää organisaation innovatiivisuutta ja luovuutta, kun erilaisista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kohtaaminen synnyttää uusia ajatuksia ja tuoreita näkökulmia. Eritaustaiset ihmiset tuovat mukanaan uudenlaisia ajattelumalleja, näkökulmia ja osaamista, mikä kehittää organisaation työskentelytapoja, tuotteita ja palveluja. Monimuotoisessa työyhteisössä voidaankin parhaimmillaan tuottaa innovatiivisia ideoita ja ongelmanratkaisukeinoja, mikäli vuorovaikutustaitoihin panostetaan.

Monikulttuurisuus on etu etenkin kansainvälisille markkinoille tähtäävälle yritykselle. Kun ulkomaalaistaustainen työntekijä tuntee kohdemarkkinan kulttuuria ja hallitsee sen kieltä, helpottaa se monia asioita, kuten yhteistyökumppaneiden löytymistä kohdemaassa. Samasta kulttuurista tuleva henkilö myös tuntee paremmin asiakkaiden tottumuksia ja voi tarvittaessa käydä keskusteluja heidän kielellään.

Monikulttuurisessa työyhteisössä työskentely kehittää myös työyhteisöä monin tavoin. Se laajentaa henkilöstön kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta sekä lisää suvaitsevaisuutta. Monen mielestä kansainvälinen työpaikka on houkutteleva ja monikulttuurisuus voi vaikuttaa myönteisesti organisaation julkisuuskuvaan.

Usein on todettu, että korkein kynnys organisaatiossa on ensimmäisen ulkomaalaistaustaisen henkilön rekrytointi. Pelätään toisaalta työyhteisön vastaanottokykyä ja toisaalta ulkomaalaisen rekrytointiin liittyviä hallinnollisia haasteita. Monelle yritykselle helpoin ensimmäinen askel kohti monikulttuurista työyhteisöä olisi kansainvälisen opiskelijan palkkaaminen tai ainakin harjoitteluun ottaminen. Tämä varsin riskitön ensimmäinen askel voi johtaa siihen, että huomataan miten monimuotoistuva henkilöstörakenne johtaa uusiin näkökulmiin ja tuoreisiin ideoihin. Sitä kautta rohkeus kehittää työyhteisöä edelleen monikulttuurisemmaksi syntyy. Kilpailussa pärjäävät jatkossa parhaiten ne organisaatiot, joilla on monikulttuurisuuden osaamista. Ilman sitä ei osaajapulasta selvitä.

Virpi Laukkanen

Kansainvälisyysjohtaja

Savonia-ammattikorkeakoulu