Nexus

Kolin 2 miljardia vuotta vanhat kalliot auttavat ymmärtämään Nexusta. Kuva: Jyri Wuorisalo

Se tapahtuu nyt. Tätä on ennustettu, tavoiteltu ja toivottu, ehkä pelättykin. Siirrymme yhteiskunnan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa sekä liiketoiminnan suuntaamisessa täysin kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan, toimintaan, jota määrittävät erilaiset ohjauskeinot, rahoitus etunenässä. Suomi on sitoutunut YK:n Agenda 2030 -kestävän kehityksen ohjelman toteuttamiseen sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä. Toteutusta ohjaavat YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals). Lisäksi olemme sitoutuneet EU:n Vihreän kehityksen ohjelman Green Dealin toteutukseen. Lähes kaikki yhteiskunnassa liikkuva kehittämisraha tullaan jatkossa arvioimaan näiden suurten ohjelmien tavoitteiden vinkkelistä.

Mutta olemmeko me valmiita tähän oikeasti? Miten olemme tähän valmistautuneet, varautuneet ja ymmärtäneet muutoksen laajuuden ja syvyyden? Tämähän tarkoittaa nykyisen elämänmenon kriittistä arviointia, jatkuvaa muutoshalukkuutta sekä luopumista monista totutuista ja saavutetuista eduista. Osaammeko kääntää tämän positiiviseksi uuden rakentamiseksi ja uusien merkitysten luomiseksi? Pandemia-aika on toiminut hyvänä harjoituksena kun opiskelemme ilmastonmuutokseen sopeutumista ja pyrkimykseen pienentää muutoksen vaikutuksia.

Jotta pääsemme Agenda 2030 ja Green Deal -tavoitteisiin meidän pitää ymmärtää Nexus-ajattelu. Taas yksi uusi käsite. Kyllä. Mutta jos on ajateltava maailma uusiksi, niin siihen on hyvä olla uusia käsitteellisiä työkalujakin. Latinan sana nexus tulee verbistä nexere, sitoa yhteen. Kirjallisuudessa Nexus esiintyy Henry Millerin töissä, hänet tunnettiin aikansa kirjallisten normien rikkojana, joka yhdisti romaaneissaan henkilökuvausta, yhteiskuntakritiikkiä, filosofista pohdintaa ja mystiikkaa. Nämä ovat oivat lähtökohdat kestävän kehityksen Nexuksen ymmärtämiselle. Nexus-lähestymistapa mahdollistaa keskinäisten kytkentöjen huomioimisen kokonaisvaltaisesti, mikä auttaa tuottamaan kestäviä ratkaisuja niin luonnonvaratalouteen kuin inhimilliseen turvallisuuteen, jotka edesauttavat käyttäytymisen muutokseen.

Kestävä kehitys muodostuu lukuisista teemoista kuten vesi, metsä, energia, ruoka, terveys jne. Nexus-ajattelu helpottaa huomaamaan näiden välisiä ristiinkytkentöjä, riippuvuuksia; kenkään ei ole pahempi tai parempi toistaan. Esimerkiksi vesi liittyy välillisesti tai suoraan metsiin, ruokaan ja energiaan liittyviin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Vesiturvallisuuden rakentaminen on kriittisen tärkeää lähes kaikissa maailman isoissa ongelmissa kuten nälänhädässä, luonnonvarojen ylikulutuksessa ja ympäristön pilaamisessa. Myös ruuantuotanto ja energiantuotanto ovat yhä vahvemmin sidoksissa toisiinsa ja riippuvaisia samoista rajallisista resursseista.

Nexus-lähestymistapa on keskeinen osa inhimillistä turvallisuutta. Tässä yhteydessä Nexuksella tarkoitetaan humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhanvälityksen välistä kytköstä. Kun tätä laajennetaan osaksi kestävän kehityksen tavoitteita, niin Nexus-lähestymistapa ohjaa meitä ajattelemaan, miten inhimillinen turvallisuus rakentuu erityisesti viisaalle luonnonvarojen käytölle. Näin monimutkaiselta tuntuvat Agenda 2030 ja Green Deal kytkeytyvät konkreettisesti ihmisten arkeen ja turvallisuuden tunteeseen.

 

Jyri Wuorisalo

TKI-asiantuntija, liiketalous (human security ja ilmastoturvallisuus)

Jätä kommentti

*