Otsikon lausahdus jäi muistiini vajaat kaksi vuotta sitten. Koronaepidemia oli tuolloin alkumetreillään, ja me Savoniassa opettelimme henkilöstönä kasvomaskin oikeanlaista pukemista ja käyttöä. Savonian kampussydämen avarassa tilassa katselimme ihmetellen toisiamme ja totuttelimme uuteen olemukseemme. Valmistauduimme ottamaan vastaan valintakokeeseen tulijoita.
Työkaveri tuntui heti olevan olennaisen äärellä maskiajan vuorovaikutuksesta, kun hän itseään ja muita kannustaen totesi: ”Nyt hymyillään sitten silmillä.” Kun maski peittää kasvojen alaosan, silmien välittämä viesti korostuu. Silmillä hymyileminen antaa viestin ja vaikutelman ystävällisyydestä ja yhteisymmärryksestä.
Keväällä 2020 emme mitenkään osanneet kuvitella, miten kauan kuljemmekaan maskit kasvoilla.
Onko pakkohymyily oikea suunta?
Korona-aika on vauhdittanut keskustelua tulevaisuuden työpaikoista. Sitran 13.1. järjestämässä webinaarissa, joka käsitteli heikkoja signaaleja, saimme tietää, että Canon on asentanut Kiinan toimistolleen ovikamerat, jotka päästävät sisään vain hymyilevät työntekijät. Tulevaisuutta visioivassa tarinassa kuvailtiin, miten työpaikoilla kuljetaan poskipäät hymystä kivistäen, koska valvontakamerat seuraavat jatkuvasti toimintaa ja ilmeitä.
Tulevaisuuden visioinnin ohessa huomasin ajatukseni tarttuvan väkinäisen hymyn aiheuttamaan poskien pakotukseen. Hymy rakentuu konkreettisesti siitä, että iso poskiluulihas vetää suupielet sivulle. Jotta hymy vaikuttaa aidolta, pelkkä suulla hymyileminen ei kuitenkaan riitä. Aurinkoinen ilme edellyttää myös silmien ympärillä olevien lihasten supistumista, jolloin mm. silmäkulmiin tulee naururypyt.
Tulevaisuustarinan valvontakamerat työpaikoilla. Hm… Seuraisivatkohan ne vain suuhymyä vai myös silmähymyä? Mitähän tarkoittaisi työpaikan kulttuurille, jos suun hymyasentoon vetäminen riittää? Tuleeko työpaikoista epäaidon viestimisen keskittymiä vai voidaanko meitä huijata näin luomaan positiivista työpaikan ilmapiiriä? Joissakin tutkimuksissa on osoitettu, että fyysinen tekemisemme vaikuttaa mielialaan ja että teennäinenkin hymy riittäisi mielialan kohentamiseen.
Hymyillään kun kohdataan kampuksilla
Tutkimuksissa on todettu, että hymyllä voidaan myydä tehokkaasti kaikkea mahdollista. Tähän liittynee somessakin esiintyvä vähän vaivaannuttava ilmiö, että selfiekuvissa suu on vedetty leveään hymyyn, niin että hampaat näkyvät, mutta silmät ovat totisen keskittyneet kuvan ottamiseen. Sellainen hymy ei näkyisi maskin takaa.
Olivatpa selfieiden silmähymyt missä kuosissa tahansa, korona-aika jatkuu edelleen ja samalla kasvomaskien käyttäminen. Savonia-ammattikorkeakoulu on juuri linjannut tulevien viikkojen opiskelu- ja opetusmenettelynsä. Kampukset ovat auki, ja myös lähiopiskelua on tarjolla, tosin rajoitetusti. Henkilöstö käyttää maskeja kampuksella ollessaan, ja opiskelijoille on vahva suositus maskien käyttöön.
Toivotaan, että pitkittyneestä koronatilanteesta huolimatta tai oikeastaan juuri sen takia hymymme yltää maskin takana silmiin asti. Ainakin silloin kun kohtaamme toisiamme kampuksilla.
Marja Kopeli
koulutusasiantuntija, jatkuva oppiminen
Savonia-ammattikorkeakoulu
