Olen työmarkkinoiden käytettävissä

Työttömyys, työvoimapula ja kohtaanto-ongelma. Kolme termiä jotka kummittelevat jatkuvasti suomalaisessa työmarkkinakeskustelussa. Asiantuntijasta riippuen joku triangelidraaman näkökulmista korostuu eniten. Päällimmäiseksi nouseva ajatus on väkisinkin se että maailma on muuttunut nopeammin kuin ymmärryksemme siitä, digitalisaatio muuttaa myös työmarkkinoita. Organisaatiot ja rakenteet natisevat liitoksistaan. Tarinat valtion pitkästä ja kapeasta leivästä ovat osa katoavaa kansanperinnettä, rohkeimmat kysyvät onko vakituinen työsuhde yleensäkään jatkossa tarpeellinen?

Nuoren vastavalmistuneen osaajan näkökulmasta maailma on mahdollisuuksia täynnä, ehkä jopa laajemmin kuin koskaan aikaisemmin. Oman vihreän oksan löytäminen vaatii kuitenkin määrätietoisuutta ja oikeiden kanavien tunnistamista. Yhä useammin ei riitä se että työpaikkahakemus ansioluetteloineen on yksilöity ja kiinnostusta herättävä. Hakijan somebrändin pitää olla kunnossa, vähintään LinkedIn profiili pitää olla ajantasainen. Videotervehdyskään ei olisi pahitteeksi ja ammattitaitoa esittelevä blogi on suositeltava.

Työmarkkinadynamiikan muuttuminen on johtanut siihen että aiempaa useammin mooses ei kävele vuoren luo vaan vuori lähestyy moosesta. Työnantajat etsivät ja löytävät verkostoista yrityksen profiiliin sopivia osaajia. Tämä muuttaa myös perinteisiä rekrytointiprosesseja tehden niistä nopeampia, kevyempiä ja halvempia. Taitavimmat verkostoja hyödyntävät yritykset eivät kärsi työvoimapulasta eivätkä tunnista koohtaanto-ongelmaa.

Konsulttiyritys Universumin tutkimuksen mukaan vuonna 2016 kaupallisen alan opiskelijat pitivät työnantajamielikuvaltaan parhaina yrityksinä Finnairia ja Googlea. Paitsi työnhakijalle myös työnantajalle on yhä tärkeämpää huolehtia somebrändistä. Kun yritys näyttäytyy julkisuudessa kiinnostavana ja innostavana työpaikkana, helpottavat myös rekrytointiongelmat. Tätä kuvaa ei luoda kiiltävillä julkisivuilla ja sliipatuilla mainosvideoilla vaan autenttisilla sisällöillä yuotubessa, instagrammissa, blogeissa yms.

Ja sitten on toki vielä yksi mahdollisuus, joka koskee valitettavan harvoja. Työnhakija voi lausua avoimen hakemuksensa julki valtakunnallisissa uutislähetyksissä ja parhaassa tapauksessa saada asialle julkisuutta vielä seuraavanakin päivänä. Näin menetteli demareiden puoluesihteeri Reijo Paananen joka ilmoitti olevansa helmikuusta lähtien työmarkkinoiden käytettävissä. Taitavaa median hyväksikäyttöä, nähtäväksi jää ratkeaako Reijon henkilökohtainen kohtaanto-ongelma.

Esa Viklund

kehittämispäällikkö

Savonia-ammattikorkeakoulu

Jätä kommentti

*