Oppia ikä kaikki – mutta nopeammin

Savonian restonomi Veera Pulkkanen valmistui maisteriksi Sochin Olympiayliopistosta. Venäjä-osaajat Olga Ruotsalainen ja Jorma Korhonen.

Vanha sananlasku on ajankohtaisempi kuin arvata saattaisi. Osaamisen uudistaminen, uudet ammatti- ja työnkuvat, työvoiman saatavuus, jatkuva oppiminen, itsensä kehittäminen vetovoimaseksi ja työmarkkinakelpoiseksi määrittävät yksilön ja koko Suomen tulevaisuuden.

Elinikäinen oppiminen on ollut muodissa jo yli 50 vuotta. Unesco lanseerasi elinikäisen kasvatuksen kansainväliseen keskusteluun 1960-luvun puolivälissä. Silti suomalaisen osaamisen uudistamisessa jokin mättää.

Juuri julkaistun Elinkeinoelämän keskusliiton ja Kuopion alueen kauppakamarin elinkeinoelämän suhdannebarometrin mukaan Pohjois-Savossa menee tosi hyvin. Kesän aikana myös Helsingin Sanomat uutisoi useaan otteeseen Ylä-Savon menestymisen ihmeestä.

Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi korostaa muun muassa: ”Toimiva koulutusjärjestelmä vaatii lisää joustavuutta, yritysten ja oppilaitosten tiivistä yhteistyötä ja nopeaa reagointia yritysten muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi työperäistä maahanmuuttoa tulee helpottaa.”

Ammatillinen koulutus Suomessa on kehittynyt radikaalisti parin viime vuosikymmenen aikana. Ammattikorkeakouluilla on monipuoliset ja toimivat yritys- ja työelämäsuhteet. Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistuvat työllistyvät erittäin hyvin valtakunnallisestikin vertailtuna.

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa puolet opiskeluajasta on työssäoppimista oikeilla työpaikoilla koulutettujen ohjaajien valmennuksessa. Näin opettajat ja koulutuksen kehittäjät saavat tiedon yritysten osaamistarpeista hyvinkin nopeasti.

Muuttuviin yritys- ja työelämän tarpeisiin reagointi vaatii vieläkin tehokkaampia uudistuksia. Suomessa osaaminen on ollut arvostettua suoritettujen tutkintojen muodossa. Tutkintoon johtavat koulutukset kestävät alasta ja koulutusasteesta riippuen kolmesta kuuteen vuoteen. Siinä ajassa suhdanteet ja osaamistarpeet ennättävät muuttua useaan otteeseen.

Suomen työelämässä yli 100 000 alle 30-vuotiasta, jotka ovat käyneet vain peruskoulun. Lisäksi meillä on noin 70 000 nuorta aikuista, jotka eivät opiskele tai ole töissä. Suomessa tulisi seuraavan 10 vuoden sisällä saada uudelleen koulutettua noin miljoona henkeä.

Kyseessä ei ole ainoastaan osaavan työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma vaan myös koulutuksen ja motivoituneiden opiskelijoiden kohtaanto-ongelma.

Jos Suomessa ei satsata pian ja riittävästi aikuis- ja täydennyskoulutukseen valtion ja työnantajien tahoilta, osaavien tekijöiden puute vain pahenee.

Kaija Sääski

koulutusvastuujohtaja

Savonia-ammattikorkeakoulu

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    Liikenneturva tai vastaava organisaatio käytti tätä Oppia ikä kaikki -sanontaa 1960-luvun kampanjassaan – jäi elävästi mieleeni.

    – Opetuksesta näyttää osa menevän hukkaan, kun koulutetaan ulkomaille töihin muuttavia. Säästöt tässä tietenkin merkitsevät sitä, että Suomeen jääviä koulutetaan vähemmän – hehän menevät jotka niin aikovat (mielikuva). Eräs tietokirjailija tosin totesi muutama vuosi sitten, että korkeakoulutusta voitaisiin supistaa suomalaisia työpaikkoja vastaavaksi.
    + Elinikäinen oppiminen on luku sinänsä. Hyvä että koulutussysteemi on ajan hermolla.
    – Hieman erikoista sinänsä on se, että esimerkiksi ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiöitä, ja kaiketi yliopistotkin (Wikipediassa oli viittaus lakitekstiin). Aikoinaanhan nämä oppilaitokset olivat suoraan valtion, jolloin budjettivarat menivät valtion toimenpitein, ilman välikäsiä, opetukseen – noin päällisin puolin. Miten rahoittajan tukiraha ja ohjaus vaikuttavat yksityisoikeudelliseen toimijaan, on mielipidekysymys, mihin osakeyhtiö ei voine itse vastata. Mutta – postauksen huoli lienee kuitenkin ilmeinen ja ajankohtainen, eikä pelkästään kaupallisesti yleistä lisärahan hankintaa.

Jätä kommentti

*