Organisaatiomuotoilulla luodaan kilpailukykyä ja toimivia työyhteisöjä

Organisaatiomuotoilu kehittää yritystoimintaa henkilöstön näkökulmasta. Kuva: Shutterstock

Maailmamme muuttuu ja kehittyy yhä vain kiihtyvämmin. Arkiset askareemme ovat digitalisoituneet ja niiden luomat vaatimukset pakottavat tuotekehittäjiä sekä palveluntarjoajia vastaamaan haasteeseen uusilla innovaatioillaan. Kuluttajina olemme myös huomattavasti kriittisempiä käyttämiämme tuotteita ja palveluita kohtaan kuin ennen, joka lisää kilpailua tuotekehityksessä. Hyvä niin.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana palvelumuotoilusta ja sen menetelmistä on tullut globaalisti vakiintunut käsite osana palvelukokemuksen käyttäjälähtöistä suunnittelua kaikilla sektoreilla. Muotoilualan ammattilaisten sekä aiheeseen orientoituneiden yritysten keskuudessa ”design thinking”, eli muotoiluajattelu, johon palvelumuotoilu perustuu, on huomattavasti pidemmät perinteet. Sitä voi kutsua jopa vallitsevaksi kulttuuriksi, jossa empatia, loppukäyttäjän ymmärtäminen on suunnitteluprosessin keskiössä.

On huomattu, että teknologia tai pelkkä tarkoitusperäinen tavoite edellä tapahtuva tuote- ja palvelukehityksen kaari ei tuota toivottua lopputulosta käyttäjien keskuudessa. Palvelutarjoajien näkökulmasta tämä on myös liiketoiminnallisesti kallista. Kun kehitystyössä lähdetään liikkeelle, tulee olla selkeä näkemys siitä, että suunniteltava tuote tai palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että kehittäjän liiketoiminnallisia tavoitteita.

Katsottaessa asiaa yritysten näkökulmasta, onnistuneen liiketoiminnan taustalla ei ole pelkästään kohderyhmässään toimiva tuote tai palvelu. Kyse on kokonaisuudesta, pienistä osista koostuvasta moottorista. Työyhteisön arkiset prosessit, työnkulut ja niissä käytetyt työkalut luovat mekaniikan, joka vaatii huoltoa. Tämän koneiston rattaina ovat tietysti työntekijät, heidän käytäntönsä, roolit ja toimintamallit. Kokonaisuus vaatii jatkuvaa kehitystyötä, jotta yritys pystyy uudistumaan ja vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Kun työntekijät voivat hyvin, yritys voi hyvin. Se ei ole itsestään selvää ja vaatii paljon työtä, nimenomaan yhteiskehittämistä. Kun yritys muokkaa toimintamallejaan on henkilökunnalla aina se keskeisin rooli muutosprosessissa. Tätä kutsutaan organisaatiomuotoiluksi – organizational design, jonka monivaiheisen prosessin tavoitteena on kehittää yrityksen toimintaa työntekijöiden näkökulmasta. Tämä rakentaa yrityksestä persoonallisen, henkilökuntansa näköisen toimijan.

Sisäinen kehitystyö luo vahvan pohjan onnistuneelle liiketoiminnalle, heijastuen myös ulospäin oleellisena osana brändin kehittämisen prosessia. Kun työntekijät seisovat yrityksen brändin takana ja ovat siitä ylpeitä, rakentaa tämä juuret kokonaisimagolle.

Vertauskuvallisesti voisi maalailla esimerkkiä olympiahengessä jääkiekkomaajoukkueestamme, johon valitut pelaajat kertovat haastatteluissa olevansa ylpeitä saadessaan pukea leijonapaidan yllensä. Haastatteluissa ylistyssanat ja hymyt kuitenkin hyytyvät, kun peli ei kulje. Joukkuepeleissä kyse on valmentamisesta, siitä kuinka saada yksilöt pelaamaan omilla vahvuuksillaan tiimin hyväksi rakentaen yhteen hitsautuneen kokonaisuuden, joka tuottaa haluttua tulosta. Yrityskentässä tilanne on sama, jos kemia ei pelaa ja pelikirjana toimivat työprosessien mallit ovat väärät, tarvitaan aikalisä, tarvitaan organisaatiomuotoilua.

Sitten vaan järjestämään workshopeja, muotoilusprinttejä ja muuta kivaa! Lisäksi suosittelen käymään tutustumassa SDN-verkostoon, eli Service design Networkiin . SDN on globaali yhteisö, alusta, jossa palvelumuotoilun ammattilaiset sekä muotoilua toimialallaan hyödyntävät yritykset jakavat tietoa, kokemuksiaan sekä verkostoituvat. SDN-verkostossa on myös Suomella oma maajaostonsa. Sivustolta löytyy ajankohtaista tietoa, esimerkiksi organisaatiomuotoilusta.

Jaakko Laukkanen
TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Jätä kommentti

*