Nopeat muutokset haastavat yksilöt ja organisaatiot osaamisen kehittämiseen, joka on paljon enemmän kuin osaamisen päivittäminen. Se on osaamisen laajentamista ja syventämistä tai uudelleen suuntaamista. Osaamisen kehittäminen on ennen kaikkea uuden osaamisen luomista ja jo olemassa olevan osaamisen erilaista yhdistämistä ja edelleen jalostamista.

Yksilön osaamisen uudistamisen vaatimus on osa jatkuvaa oppimista. Työllistyminen edellyttää jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä ja kouluttautumista. Korkeakouluissa jatkuvaa oppimista kehitetään mahdollistamalla joustavia koulutuspolkuja esimerkiksi tutkinnon osien opiskelulla tai polkuopinnoilla. Koulutusten suunnittelu ja tarjonta on korkeakouluissa edelleen hyvin yksilölähtöistä.

Osaamisen kehittämisen tavoitteena organisaation tasolla on lisätä yrityksen kilpailukykyä ja tuottavauutta, jolloin kyse on paljon suuremmasta kokonaisuudesta kuin yksilön osaamisen kehittämisestä. Osaamisen kehittäminen on tällöin osa organisaation strategiaa ja visiota. Organisaation strategiset tavoitteet määrittävät osaamisen kehittämisen suunnan ja osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on johtamisen keskeinen haaste. Onnistuakseen se edellyttää perusteellista nykytilan arviointia, tulevaisuuden ennakointia ja osaamisen kehittämisen erilaisten mahdollisuuksien monipuolista hyödyntämistä.

Korkeakoulujen rooli yritysten suunnitelmallisessa osaamisen kehittämisessä on vielä melko vaatimaton. Syynä tähän on se, että perinteisesti Suomessa koulutusta on kehitetty erityisesti yksilöiden osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Vaikka ammattikorkeakoulut ovat työelämälähtöisiä ja kehittävät osaamista työelämän tarpeisiin niin yksittäisen yrityksen osaamisen kehittämiseen osana yrityksen strategista suunnittelua on vielä matkaa. Ammattikorkeakouluissa on suuri osaamisen ja tekijöiden potentiaali, joita voidaan hyödyntää yritysten osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen esimerkiksi johtamisen valmennuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaationtoiminnan kautta.

Henkilöstön osaamisen lisäksi ammattikorkeakouluissa on innovatiivisia opiskelijoita, joiden oppimisen integroiminen yrityksen toiminnan ja osaamisen kehittämiseen on iso, mutta alihyödynennetty resurssi. Parhaimmillaan ammattikorkeakoulujen ja yritysten tiivis yhteistyö tuottaisi organisaation johtoon osaamista, jota voi hyödyntää organisaatiotason oppimisessa; miten uutta osaamista tuotetaan, varmennetaan ja siirretään, sekä osaajia, joita yrityksessä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.

Yksilöiden osalta osaamisen kehittämisessä on kaksi ulottuvuutta: suora työhön liittyvää osaaminen ns. operationaalinen osaaminen, jota kehittämällä varmistetaan työtehtävien tehokas suorittaminen sekä uudet valmiudet ja taidot oppia ja ottaa uusia asioita haltuun, ns. strateginen osaaminen, joka on siirrettävissä uusiin työtehtäviin ja uusiin organisaatioihin. Strateginen osaaminen edistää operationaalisen osaamisen kehittymistä.

Kun yksilön eli työntekijän osaamisen kehittäminen on osa organisaation visiota, strategiaa ja tavoitteita tulee organisaation osaamisen kehittämisestä proaktiivista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä organisaation kilpailukykyä vahvistavaa ja markkina-arvoa lisäävää toimintaa. Lisäksi se parantaa työnantajamielikuvaa ja edesauttaa uusien osaajien rekrytoinnissa. Tärkeää on tiedostaa, että osaamisen kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa ei olla koskaan valmiita.

Organisaatioissa osaamisen kehittäminen on ennen kaikkea informaalia oppimista, jota voidaan ohjata osana työtä ja työyhteisössä tapahtuvaa vuorovaikutusta, osaamisen jakamista ja yhdessä oppimista. Näin saavutettu osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi formaalia eli koulutuksen kautta tapahtuvaa oppimista, jolloin myös yksilöiden on mahdollista saavuttaa tutkintojen kautta todennettua osaamista.

Parhaimmillaan osaamisen kehittäminen hyödyntää työnantajaa ja työntekijää.  Organisaatiossa osaamisen kehittäminen varmentaa toiminnan laadun ja parantaa tuloksellisuutta. Työntekijän osalta se mahdollistaa itsensä kehittämisen sekä mielekkään ja motivoivan työuran.

Paras tulos osaamisen kehittämiseen liittyen saavutetaan kun yksilön kiinnostuksen kohteet ja uratavoitteet sekä organisaation strategiset osaamisen kehittämisen tarpeet ja työn tekemisen edellytykset yhdistyvät jaetuksi näkemykseksi kehittämisen suunnasta ja tavoista. Niinpä organisaation osaamisen kehittämisen tuloksellisuuden arvioinnissa tärkeimmät mittari ovat työtyytyväisyys ja saavutetut tulokset, joiden todentamisessa ammattikorkeakoulut voivat apuna.

Salla Seppänen, koulutusvastuujohtaja

Savonia-ammattikorkeakoulu