Itäinen Suomi potee yhä pahenevaa osaajapulaa monella toimialalla. Tästä syystä kansainvälisten opiskelijoiden ja maahanmuuttaneiden osaamista tulisi pystyä hyödyntämään entistä paremmin alueemme kehittämisessä.

Pohjois-Savossa on noin 1000 kansainvälistä korkeakoulututkinto-opiskelijaa Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Itä-Suomen yliopistossa. Alueellamme on myös maahanmuuttaneita, jotka ovat tulleet tänne muista syistä kuin opiskelemaan, mutta joilla on jo korkeakoulutus lähtömaasta. Liian monet näistä kansainvälisistä osaajista lähtevät alueeltamme opintojensa jälkeen, koska he eivät löydä koulutustaan ja tulevaisuuden urasuunnitelmiaan vastaavaa työtä.

Yksi mahdollinen kansainvälisen osaajan urapolku on oman yrityksen perustaminen. Yrittäjyyden polku ja motiivit ovat jokaisella ainutlaatuisia, ja näitä paremmin ymmärtääkseni haastattelin neljää ulkomaalaistaustaista yrittäjää. Yksi haastatelluista sanoi: ”Perustin yrityksen, koska pidin sitä ainoana mahdollisuutena saada kunnollinen työ”. Mutta myös positiivisempia motiiveja yrityksen perustamiseen nousi esiin, kuten aikaisempaan työkokemukseen perustuvan liiketoimintamahdollisuuden havaitseminen.

Ulkomaalaistaustaisten yrittäjien polulla näyttäytyy erityisiä haasteita. Tyypillinen haaste on taloudellisten resurssien puute. Yrityksen käynnistysvaiheessa lainan saaminen on monelle vaikeaa, ja nämä yrittäjät kohtaavat toisinaan myös ei-suomalaiseen taustaansa liittyviä ennakkoluuloja. Ulkomaalaistaustaiselle yrittäjälle voi omien taitojensa ja yrittäjyysmotivaation osoittaminen olla haasteellisempaa kuin suomalaissyntyiselle. Tämä lause toistuu näiden yrittäjien tarinoissa: ”Olen joutunut vakuuttamaan yhä uudelleen ja uudelleen, että minulla on tarpeeksi osaamista”.

Maahanmuuttaneet saavat neuvontaa paikallisilta yrityskehittäjiltä, ja he pitävät sitä erittäin arvokkaana. Kuitenkin ilman hyvää suomen kielen taitoa ei ole aina helppoa löytää tietoa kaikista mahdollisista tuista, joita yrittäjät voisivat käyttää. Esimerkkinä eräs yrittäjä kertoi menettäneensä hyvän starttirahoitusmahdollisuuden, koska kuuli vasta jälkeenpäin, että tällaista rahoitusta olisi pitänyt hakea ennen yrityksen perustamista.

Pohjois-Savossa tarvitaan lisää aloittavia yrityksiä ja maahanmuuttaneet ovat yksi suuri potentiaalinen ryhmä näitä perustamaan. On siis erittäin tärkeää, että tietoa yritysten aloittamisen ja kehittämisen tukimahdollisuuksista jaetaan laajasti myös maahanmuuttaneille ja englannin kielellä.

Alueellamme on käynnissä ja käynnistymässä hyviä tukitoimia kansainvälisten osaajien ja yrittäjien tueksi. Talent Hub -toiminta laajentuu Itä-Suomen laajuiseksi, kun Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan korkeakoulut ja ammattiopistot yhdistävät voimansa tukeakseen kansainvälisten opiskelijoiden jäämistä alueellemme. Pohjois-Savon Business Center vahvistaa puolestaan kansainvälisten osaajien yrittäjyyspolkujen kehittymistä tarjoamalla Draft-yrittäjyysohjelmaa ja yrittäjyyspolkuopintoja myös englannin kielellä.

Itä-Suomessa on jo lähitulevaisuudessa valtava pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Paljon puhutaan siitä, että ulkomaalaistaustaisten pitää oppia suomen kieltä voidakseen työskennellä alueellamme, ja vastavuoroisesti työnantajilla pitää olla kykyä ja kielitaitoa ottaa vastaan kansainvälisiä osaajia. Tämä on tietenkin totta, mutta ehkä kaikkein tärkeintä on avoimuus kohdata erilaisuutta ja halu tunnistaa osaaminen, vaikka emme puhuisikaan äidinkielenämme samaa kieltä. Osaaminen on loppujen lopuksi tärkeintä.

Virpi Laukkanen
Kansainvälisyysjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu