Paluu Saimaalle

Saimaa-ilmiö-paneeli: Johanna Tuukkanen (vas.), Milko Vesalainen, Sari Kaasinen, Jyri Wuorisalo ja juontajana Jani Halme. Kuva: Jari Sihvonen

Saimaa-ilmiö 2026 -kulttuuripääkaupunkihanke herättää mielipiteitä ja intohimoja; onko järkee vai ei, ainutlaatuinen mahdollisuus, päätä hakataan itäsuomalaiseen mäntyyn, ollaan ylpeitä itäisen Järvi-Suomen ilmiömäisyydestä jne. Se, että Savonlinna, Joensuu, Kuopio, Mikkeli ja Lappeenranta luovat uutta yhteistyötä ja kehittävät Saimaan ympärille kulttuurin ja luovan talouden verkostoa on jo itseisarvo; nurkkakuntaisuudesta ei voi ainakaan syyttää.

Sain kunnian osallistua paneeliin kun Saimaa-ilmiö käänsi uuden lehden 18.9. Lappeenranta-salissa järjestettiin live-lähetys, jossa keskustelimme Jani Halmeen johdolla Saimaa-ilmiö2026 -hankkeen merkityksestä ja mahdollisuuksista. Aloituspuheenvuorossaan Halme vakuutti, että voimme muuttaa Itä-Suomen tulevaisuuskertomusta erityisesti kulttuurin avulla ”Culture can change the story”. Mutta millaista tulevaisuutta olemme rakentamassa, mitä olemme muuttamassa?

Oma näkemykseni on se, että olemme tienhaarassa, jossa on tehtävä valintoja. Se, että meillä on ainutlaatuinen kansanperinne, joka on ollut osa pitkää kehityskulkua, josta jalostuivat mm. Kalevala ja taiteen kultakausi on hyvä lähtökohta kulttuuriselle kestävyydelle kun luomme Saimaa-ilmiön yhteistä arvopohjaa eli muodostamme käsitystä eurooppalaisesta ulottuvuudesta, jolla Saimaa-ilmiö kytkeytyy osaksi eurooppalaista sivistystarinaa. Kun yhdistämme Saimaa-ilmiössä oman perinteemme ja pohjoismaiset ihanteet eurooppalaiseen arvopohjaan olemme entistä itsevarmempia olemaan eurooppalainen kulttuuripääkaupunki, jossa ratkotaan yhteisiä globaaleja haasteita kansainvälisessä yhteistyössä. Näin kansainvälisyys luo meille vakautta ja vaurautta.

Tienhaaran toinen valinta on kestävä kehitys, johon Saimaa-ilmiön on otettava kantaa. Elämme aikakautta, jossa ympäristökriisi ja ilmastonmuutos muuttavat ennennäkemättömästi ihmiskuntaa. EU-parlamentti on julistanut ilmastohätätilan, YK:n juuri julkaistu jättiraportti maapallon tilasta osoittaa, että tarvitsemme heti kahdeksan massiivista muutosta luonnon tuhon pysäyttämiseksi ja jopa oma presidenttimme piti viime viikolla puheen YK:ssa sanomalla: ”Nyt kun koko maailma on elpymisstrategian tarpeessa, meidän on varmistettava, että tie, jonka valitsemme, johtaa kohti kestävää tulevaisuutta. Sen sijaan, että palaisimme kestämättömiin tapoihimme, meidän on todella jälleenrakennettava parempaa ja vihreämpää.”

Saimaa-ilmiö voi parhaimmillaan olla hieno sivistysprojekti, jossa yhdistyvät luonnon monimuotoisuuden kunnioittaminen ihmisten hyvinvoinnin kestävään kehittämiseen eurooppalaiseen arvopohjaan tukeutuen. Näistä palasista Saimaa-ilmiön on mahdollista rakentaa oma ja ainutlaatuinen kulttuurisen kestävyyden ohjelma, joka viestii vahvasti sen millainen kulttuurin ja luovan talouden verkosto loihtii tulevaisuustoivoa ja millaisen perinnön haluamme jättää tuleville sukupolville.

Saimaa-ilmiön sivuilta https://www.saimaailmio2026.fi/ löytyy tallenne tähän blogiin innoittaneesta paneelistakin.

 

Jyri Wuorisalo

TKI-asiantuntija, liiketalous (human security ja ilmastoturvallisuus)

Jätä kommentti

*