Olemme tänä vuonna saaneet kuulla maailmalta erittäin karuja uutisia, ja varmasti itse kullakin tulee välillä tunne, että haluaa vetää peiton korviin ja sulkea silmänsä ulkomaailmalta. Monissa Euroopan maissakin on poliittinen ilmapiiri muuttunut sulkeutuneempaan suuntaan. Tämä saa pohtimaan, onko tällaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa oikea toimintatapa rakentaa henkisiä muureja ja sulkeutua, vai pitäisikö juuri nyt pyrkiä entistä vahvemmin kansainväliseen yhteistyöhön?
Myös täällä pohjoisessa Suomessa ja Savossa ympärillämme on yhä enemmän monenlaisista kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä, ja siksikin on tärkeää panostaa kansainväliseen osaamiseen, moninaisuuden arvostamiseen ja monikielisiin vuorovaikutustaitoihin. Kansainvälisyysosaaminen on monipuolinen laji, johon liittyy kielitaidon lisäksi ymmärrys erilaisista kulttuureista ja yhteiskunnista. Kansainvälisyysosaaminen on nykyään yksi perustaito, jota pitäisi löytyä meiltä kaikilta.
Alkuviikosta suomalaisille tuli suru-uutinen todellisen kansainvälisyysosaajan, entisen presidenttimme Martti Ahtisaaren, poismenosta. Hän toimi aktiivisesti rauhanneuvottelijana eri puolilla maailmaa, mutta hän osasi myös asettaa sanansa viisaasti ja inhimillisesti meille oman maansa kansalaisille. Hän muistutti, että meidän on omaksuttava luonnollinen suhtautuminen ihmisiin, joilla on erilainen kulttuuritausta, ulkonäkö ja kieli. Ahtisaaren sanoin: “Mielestäni on tärkeää, että jos suvaitsemattomuuteen liittyviä ilmiöitä esiintyy, me otamme niihin selkeän kannan. Jokaisen on heti reagoitava eikä oltava hiljaa. Ihmisissä täytyy olla sellainen herkkyys, että tajuaa, mikä on väärin. Siitähän on loppujen lopuksi kysymys.”
Viime vuosina on vahvasti panostettu eurooppalaiseen yhteistyöhön, ja suomalaiset korkeakoulut ovat aktiivisesti hakeutuneet mukaan eurooppalaiset yliopistot -allianssiyhteistyöhön. Eurooppalaiset yliopistot kehittävät huipputasoista koulutusta lisäten yhteyksiä tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Allianssit etsivät ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin ja toimivat esimerkkeinä muille korkeakouluille. Savonia on mukana EU4DUAL-allianssissa, jossa kehitetään erityisesti työelämäläheistä korkeakoulutusta ja yhteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Allianssissa on tavoitteena myös merkittävästi lisätä kansainvälistä liikkuvuutta, ja luoda siihen uudenlaisia muotoja perinteisen opiskelijavaihdon rinnalle. Tämä onkin tarpeen, sillä suomalaisten nuorten halukkuus lähteä pitkiin, yli 3 kk kestäviin opiskelijavaihtoihin on selkeästi vähentynyt viime vuosina. Sen sijaan kiinnostusta on lyhyempiin intensiivijaksoihin.
Yhtenä syynä kiinnostuksen vähenemiseen opiskelijavaihtoja kohtaan on arveltu olevan se, että nuorilla on nykyään mahdollisuuksia matkustella vapaa-ajallaankin, ja ulkomaille matkustamisen glamour on sen myötä hiipunut. Useamman kuukauden tai jopa vuoden kestävä vaihto-opiskelu tai harjoitteluvaihto antaa kuitenkin opiskelijalle sellaisia kokemuksia ja oppimista, jota turistimatkalla ei pysty saamaan.
Ulkomailla asuminen ja eläminen, sekä eteen tulevista haasteista selviäminen avartavat ymmärrystä erilaisista kulttuureista, ja kasvattavat samalla luovaa ongelmaratkaisukykyä. Kielitaito kasvaa kuin itsestään, kun sitä käyttää päivittäisessä kanssakäymisessä. Vaihto-opiskeluaikana luodaan usein ystävyyssuhteita, jotka jäävät pysyväksi osaksi elämää. Oman arkiympäristön ulkopuolella kasvavat myös sitkeys ja itsevarmuus.
Oman lapsuuteni ja nuoruuteni elin Kiuruveden maaseudulla. Kun uteliaisuus maailmaa kohtaan alkoi herätä, apu löytyi kansainvälisistä kirjeenvaihtokavereista. Kirjeitä vaihdettiin ahkerasti italialaisen, saksalaisen ja hongkongilaisen kaverin kanssa. Sen myötä kasvoi halu ymmärtää enemmän erilaisista kulttuureista ja motivaatio oppia paremmin kieltä, jolla pystyi kommunikoimaan eri puolille maailmaa. Nykypäivänä on tarjolla paljon monipuolisempia tapoja kansainväliseen kanssakäymiseen. Vaikka keinot ovat muuttuneet, säilyköön uteliaisuus edelleen.
Virpi Laukkanen
Kansainvälisyysjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu
