Pohjois-Savon luova talous tarvitsee kompetentteja

Kuva: Piirre

Vuosina 2017 ja 2018 on ilmestynyt kaksi toisiinsa liittyvää, konkreettista Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemaa toimenpidekokonaisuutta luovien alojen vaikuttavuuden edistämiseksi Suomessa.

Vuonna 2017 Anne Brunilan johtama työryhmä linjasi toimenpide-esityksensä ”Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi. Luovat alat Suomen talouden ja työllisyyden vahvistajina” –raporttiin. Raportin toimenpide-esitykset liittyivät pääosin aineettoman arvonluonnin systeemeihin ja luovien alojen vaikutukseen talouskasvun ajureina läpi koko yrityskentän.

Muutama viikko sitten julkaistiin Paula Tuovisen vetämän työryhmän raportti ”Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat. Esitys taide- ja taiteilijapolitiikan keskeisiksi tavoitteiksi.” Keskeisimmät toimenpide-esitykset liittyivät taiteen laajentuneeseen yhteiskunnallisen merkitykseen ja vaikutukseen, rahoitusmallien uudistamiseen ja taiteilijoiden työrooliin.

Molempien työryhmien vetäjillä on syvällistä kokemusta omista aihepiireistään. Anne Brunila on toiminut merkittävissä talouselämän asiantuntija-, neuvonantaja ja hallitustehtävissä muun muassa komissiossa, Suomen valtiolla, tutkimuslaitoksissa ja suuryritysten hallituksissa. Paula Tuovinen taas on toiminut itse tanssitaiteilijana ja opettajana, taiteen luottamustehtävissä, Teatterikorkeakoulun rehtorina ja taideyliopisto vararehtorina ja on nyt Taiteen edistämiskeskuksen johtaja.

Mikä näitä raportteja sitten yhdistää? Ainakin rakenteisiin ja sitä kautta toimintaedellytyksiin vaikuttaminen, elinkeinojen edistäminen sekä kulttuurin ja luovien alojen yhteiskunnallisen merkityksen näkyväksi tekeminen. Vielä lisäisin vastakkainasettelun romuttamisen taiteen ja bisnestoiminnan välillä.

Tiistaina järjestettiin Kuopiossa MARK Suomen Markkinointiliitto ry:n kasvuaamu, jossa kuulimme kolme kasvutarinaa. Yhtenä esiintyjänä oli kuopiolainen luovan alan yritys Neemo ™.  Sen liiketoiminta perustuu kuvan ja kuvaamisen käyttöön kehittämismetodina.

Yrityksen innovaatio on prosessiin osallistuvien itse otetut kuvat ja niiden käyttäminen liiketoiminnan ja organisaation kehittämisessä. Kuvia käytetään ideoiden jakamisessa, tunteiden välittäjänä ja ylipäätään kommunikaation välineenä. Innovaation äiti on valokuvataiteilija Nanna Hänninen, jossa yhdistyvät luontevasti sekä taiteilijuus että yrittäjyys.

Muitakin esimerkkejä löytyy. Yhteistä näille uusille luovan talouden konsepteille on ainakin asettuminen oma laatikon ulkopuolelle, omien vahvuuksien tunnistaminen ja niiden luova yhdistäminen yrittäjyyteen ja laadulliseen kehittämistyöhön.

Pohjois-Savon luovien alojen Tulevaisuusfoorumissa 6.11.2018 puhetta johtanut pitkän linjan yrittäjä, sijoittaja ja liiketoiminnan kehittäjä Heikki Masalin esitti, että luovan talouden puheessa tulisi osaamiskäsitettä laajentaakin kompetenssien suuntaan.

“Kompetenssit liittyvät henkisen pääoman hallintaan. Ne kehittyvät uusissa yhteyksissä ja uutta luovissa prosesseissa. Luovat prosessit edellyttävät paljon muutakin kuin tietotaitoa (asenteita, arvoja, tilaa) eli tiedon ja taidon lisäksi täytyy olla muutakin, että on kompetentti”, hän totesi.

Pohjois-Savon kilpailukyvyn ja yrittäjyyden edistämiseen sekä talouden ja työllisyyden vahvistamiseen tarvitaan ehdottomasti lisää näitä uusia kompetentteja ja luovia liiketoimintakonsepteja.

 

Raisa Leinonen

Projektipäällikkö

Luova Veto!-hanke

Kommentit

  • Anatoli

    Suomen Yrittäjät aloittavat jo kolmannen kaksivuotiskauden paikallisten yrittäjien tukemisessa ja kehittämisessä.
    Tätä varten suomen Yrittäjät saavat veronmaksajien rahoja EU:sta taas pari milliä. Nyt mennään nimellä Yom II.
    Samoja suutareita, kampaamoja ym pienyrittäjiä koulutetaan samoihin verkon saloihin….
    Mitään ei tule tulokseksi, mutta muutama projekti henkilö työllistyy taas muutamaksi vuodeksi.

    Suomen Yrittäjät kädet muiden taskuissa.

Jätä kommentti

*