Pohjois-Savon yrityskenttää kehitetään kumppanuuksien avulla

Alueellista kehittämistä vastavuoroisuudella. Kuvituskuva, Shutterstock

Eri tasoiset kumppanuudet ovat useasti organisaatioiden toiminnallisen kehityksen, palvelutarjottimen monipuolistumisen sekä liiketoiminnallisen kasvun taustalla. Tässä hetkessä on tärkeää arvioida omaa toimintaamme ja hahmottaa roolia alueellisen kehityksen tekijänä. Kuinka pystymme yhdessä monialaisena yhteisönä vastaamaan ketterämmin tulevaisuuden haasteisiin?

 

Pohjois-Savon alueellisessa kontekstissa, meidän on entistä aktiivisemmin luotava kumppanuuksia, vahvoja siteitä, joiden avulla voimme oppia toisiltamme ja yhdessä rakentaa uudistuvan liiketoiminnan, innovaatioiden ja kansainvälistymisen aikaa sekä kehittää erityisesti pk-yritysten sektoria. Koulutusorganisaatioilla, tulevaisuuden huippuosaajien kouluttajilla, on tässä erittäin suuri vastuu.

 

Kuten tiedämme, yritysten kilpailukyvykkyyden parantamisen taustalla vaikuttaa henkilöstön osaamisen vahvistaminen sekä uusien työntekijöiden rekrytoinnin tarpeet, jotta saadaan valjastettua alakohtainen laadullinen kyvykkyys osaksi tuotantoketjua. Esimerkiksi teknologisen kehityksen ja digitalisaation luomat mahdollisuudet synnyttävät yrityksiin tarpeita keskittyä uusiin innovaatioihin tuotekehityksessä. Tämä luonnollisesti vaatii osaavaa työvoimaa, jolla on uusin tietotaito substanssiosaamisessa.

 

Koulutusorganisaatioiden tulee siis saada tieto kentältä ja pystyä reagoimaan kysynnän luomiin tarpeisiin rakentaessaan koulutusohjelmien opetussuunnitelmia sekä kehittäessään TKI- ja liiketoiminnan hankeaihioita sekä palvelutarjontaa. Keskustelun tulee olla aktiivista ja ennen kaikkea vastavuoroista.

 

Työelämäyhteistyön syklit. Jaakko Laukkanen, Savonia-amk.

 

Meillä Savoniassa, yrityspalvelujen tulosyksikössä olemme reagoineet alueellisiin yritysyhteistyön talkoisiin suunnittelemalla uuden vastavuoroista yrityskumppanuutta rakentavan toimintamallin. Puhumme ”Työelämäyhteistyön sykleistä”. Yllä esitetyssä mallissa syklit jakaantuvat kolmeen eri tasoon, eli yhteistyö syvenee asteittain. Kumppanuus käynnistyy usein kevyemmällä sidoksella, joko opintoprojektina, harjoitteluna tai opinnäytetyönä, jotka liittävät opiskelijoita yrityksen toiminnan kehittämiseen.

 

Toinen, rinnalla kulkeva väylä yhteistyön alkamiseen on TKI-hankkeiden tai liiketoimintapalveluiden kautta syntyvä, asiantuntijatyönä toteutettava asiakastoimeksianto. Tässä koulutusorganisaation ja yrityksen välinen vuorovaikutussuhde on jo alkumetreiltä selvästi syvempi. Tarve-, kilpailija- sekä markkina-analyysi astuvat tässä vaiheessa osaksi prosessia, jotka luovat empatialähtöisen, asiakasymmärrykseen perustuvan suhteen molempien osapuolten välille.

 

Useasti tässä vaiheessa kohdataan koulutusorganisaatioiden ja yritysten välisen liiketoiminnallisen yhteistyön dilemma. Mistä löytää henkilöresurssia edellä mainitun, projekteja pohjustavan tutkimustyön tuloksena löydettyjen pullonkaulojen sekä tuotekehityksen luoman kysynnän ratkaisemiseksi. Vastaus ongelmaan löytyy hyvin läheltä. Kuten edellä mainitsin, uusista osaajista on suuri pula yrityksissä. Näin ollen ideaali tilanne niin yritysten, kuin koulutusorganisaatioiden näkökulmista on rakentaa oppimisympäristöjä, jotka toimivat yhteiskehittämisen alustoina luoden sykli-kaavion toisen tason.

 

Aidon työelämälähtöisen, tulevaisuuteen katsovan yhteistyön luomiseksi tarvitaan oppimisympäristöjä, joissa opintojensa loppusuoralla kiitävät opiskelijat työskentelevät autenttisessa työelämää simuloivassa ympäristössä, tiiviissä asiantuntijaohjauksessa, tuottaen toimeksiantoja yrityksille. Tämä valmentaa opiskelijoita vahvaan asiantuntijuuteen sekä kouluttaa heistä erittäin osaavaa, ja ennen kaikkea kohdennettua työvoimaa yritysten substanssialan tarpeisiin.

 

Syklin kolmannella, eli korkeimmalla tasolla, kumppanuussuhteen vastavuoroisessa kehitysprosessissa syntyneiden, monialaisten projektien tuomat vaikutukset näkyvät yritysten toiminnan kasvuna, valmistuvien opiskelijoiden työllistymisenä sekä alueellisena kehityksenä vieden Pohjois-Savon yrityskenttää kohti tulevaisuutta.

 

Jotta toimintamalli luo vaikuttavuutta, oleellisena osana kokonaisuutta toimii eri digitaalisia esitystekniikoita ja verkkoympäristöjä hyödyntävät showroomit, niin sanotut osaamisen näyteikkunat. Tärkeässä roolissa on tietysti myös monikanavaisen viestinnän aktiivinen hyödyntäminen, jotta tekeminen saadaan tarinallistettua viraalisti mielenkiintoiseksi. Asenne tulee olla kohdillaan! Ollaan siis ylpeitä siitä, mitä olemme yhdessä rakentamassa!

 

Tervetuloa yhteiskehittämisen aikakaudelle!

Un pour tous, tous pour un! (Alexandre Dumas)

 

Jaakko Laukkanen

TKI-asiantuntija

Savonia-ammattikorkeakoulu

Jätä kommentti

*