Poikkeustilanne muuttaa teollisuuden toimintamalleja

Tämä kevät on ollut haastavaa aikaa monelle yrityksistä. Haastavuus ilmenee hyvin eri tavoin. Tämä kummallisellekin tuntunut tilanne on johtanut siihen, että päivittäisten palvelujen tarjoajat ovat keksineet hyvinkin omaperäisiä ratkaisuja liiketoiminnan säilyttämiseksi. Pienyrittäjien toiminnan kannattamista korostetaan, verkkokaupat toimivat aktiivisina ja kuljetuspalvelut ovat nousseet tärkeäksi osaksi päivittäistä toimintaa. Entäpä teollisuus?

Teollisuusyrityksillä on omat haasteensa. Liiketoiminnan pitäminen aktiivisena ja tuotannon jatkuvuuden varmistaminen ovat tärkeitä asioita. Tässä kriittiseksi tulee myös työntekijöiden pysyminen terveenä. Osaajia ei varsinkaan valmistavassa teollisuudessa ole liikaa vapaana tarjolla.

Kansainvälinen ihmisten liikkuvuus on pysähtynyt ja tällä on monen tasoisia seurauksia. Globaalien yritysten tai globaalissa verkostossa työskentelevien toiminnassa voi näkyä esim. asennus- ja huoltohenkilöiden liikkumisen estyminen, komponenttien saatavuus voi olla hankalaa ja tavaraa toimitetaan siinä laajuudessa, mikä on mahdollista.

Osassa teollisuuden yrityksistä poikkeustilanne vaikuttaa toiminnan hiljentymisenä ja Kauppalehden artikkelissa (2.4.2020) Teknologiateollisuus pääekonomistin Petteri Rautaportaan mukaan teknologiateollisuudessa kriisin pahin vaihe on vasta edessä. Teknologiateollisuus teki kyselyn tilanteen vaikutuksista ja kyselyyn vastanneista yrityksistä jopa 70 prosenttia on lomauttamassa henkilöstöään kolmen kuukauden kuluessa.

Osa teknologiayrityksistä taas on tilanteessa, missä tuotanto pyörii täysillä ja lisätilauksia ei voida ottaa enempää vastaan. Haasteena voi olla esim. materiaalien ja komponenttien saatavuus tai henkilöresurssit. Nyt ne yritykset, jotka ovat satsanneet systemaattiseen kehittämistyöhön digitalisaaton ja automaation sekä toimitusverkoston osalta, ovat vahvoilla. Tuotannon hiljentymisen merkit voivat tosin olla vasta tulossa.

Logistiikan professori Katri Kauppi sanoi Aalto-yliopiston uutisissa (30.3.2020), että tilanteessa, missä materiaalien ja komponenttien toimitus katkeaa, ei välttämättä ole mahdollista suoraan löytää vastaavaa toimittajaa. Sen sijaan tulisikin ennemmin löytää toimittajia, joilla olisi mahdollisuus käyttää resursseja ja tuotantolinjojaan tarvitun komponentin valmistamiseen.

Myös toimittajaverkoston rakentaminen globaalisti eri alueille on järkevää ja tämä tulee tulevaisuudessa olemaan yksi tärkeistä asioista, mitä yritykset lähtevät kehittämään entistä enemmän. Toimitusketjujen riskienhallinnasta on tullut jo viime vuosina tärkeää, mutta sen merkitys tulee jatkossa korostumaan. ”Jatkossa tullaan varmasti panostamaan läpinäkyvyyteen pidemmälle toimitusketjussa teknologian, tiiviimmän yhteistyön ja toimitusketjujen tarkemman kartoituksen muodossa”, Kauppi toteaa.

Yle:n artikkelissa (14.3.2020) Korona muuttaa maailmantaloutta pysyvästi: yritykset vetävät tuotantoa Kiinasta lähemmäs ja hyväksyvät kalliimman työn Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju myös korostaa toimitusverkoston maariskin vähentämistä. Kangasharju toteaa samalla, että Kiina on jo käynnistymässä tuotannon osalta, joten toivoa on, että tilanne palautuisi nopeasti.

Ennusteita tulee koko ajan uusia ja on mahdotonta sanoa, miten kauan ja millä voimakkuudella globaali tilanne vaikuttaa teollisuuden yrityksiin. Jollakin tapaa tämä poikkeuksellinen tilanne muuttaa herkkyyttä, miten yritykset reagoivat muutoksiin ja suunnittelevat uusia strategioitaan, että pysyvät jatkossakin kilpailukykyisinä ja pystyvät vastaamaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Riskienhallinnasta tulee jatkossa yhä tärkeämpi osa liiketoimintaa.

Jenni Toivanen

Tutkimuspäällikkö, TkT, Savonia

Jätä kommentti

*