Ruisleivällä maailmalle

Ruisleipää pariisilaisesta leipomosta. Kuva: Veera Willman.

Suomessa on paljon terveellisiä ja turvallisia raaka-aineita sekä puhtaat vedet ja luonto. Niitä asioita arvostetaan maailmalla. Jos niitä ei vielä jossain osata arvostaa, meidän tulisi hehkuttaa ja brändätä niitä entistä voimakkaammin. Meillä Suomessa on muun muassa OIVA-järjestelmät ja tuotteiden laatu on korkealle valvottua sekä tarkasti määriteltyä.

Käydessäni erilaisilla messuilla ja tapahtumissa ulkomailla pohdin usein, kuinka moni niin sanottu uutuustuote olisi aivan yhtä hyvin voitu kehittää Suomessa. Joissakin tapauksissa Suomesta jo löytyy vastaava, jopa parempi tuote, ainakin ravitsemuksellista arvoa katsottaessa. Täytyy todeta, että moni maa on Suomea parempi nostamaan omia perinneruokia esille ja saamaan niitä vientimarkkinoille.

Otetaan esimerkiksi suomalainen ruisleipä, joka on meille hyvin arkinen asia. Sitä se ei kuitenkaan ole suuressa osassa maapalloa. Miksi emme ole saaneet ruisleipää vetäväksi vientituotteeksi? Nyt joku ajattelee, se ei käy ulkomaalaisten makumaailmaan. Se voi olla tottakin, mutta ruisleipääkin voisi hiukan kehitellä. Sen voisi muokata kohdemaan makunystyröihin sopivaksi lisäämällä esimerkiksi jo tuttuja ja hyväksi havaittuja kohdemaan raaka-aineita joukkoon. Tiedä vaikka joku jossain muualla päin maailmaa nauttisi yhtä paljon ruisleivän syömisestä kuin me suomalaiset.

Onko meillä suomalaisilla puutteita kyvyssä markkinoida, luoda tarinoita ja brändätä, vai olemmeko vain unohtaneet, että meille arkiset tuotteet voisivat olla mahtavia vetonauloja viennissämme? Suomesta löytyy valtava määrä raaka-aineita, joita arvostetaan maailmalla: mitä niiden ympärille voisi rakentaa? Meille arkinen voikin olla viennissä jotain poikkeuksellista. Toisaalta ei pidä tuudittautua siihenkään, että meille tutut tuotteet ovat sellaisinaan houkuttelevia, sillä joskus pieni päivitys ja uuden ideointi on paikallaan!

Suomestakin löytyy useita asiantuntijoita, joilta yritykset voivat saada neuvoja siihen, miten eri kohdemaiden markkinoille voi päästä. Tukea voi saada myös siihen, kuinka markkinointia voi hyödyntää tuotteen näkyvyydessä, tutuksi tekemisessä ja myymisessä. Kannustan elintarvikealan yrittäjiä hakemaan rohkeasti kasvua myös omien rajojen ulkopuolelta.

Savonia-ammattikorkeakoulu

Salla Willman

TKI-asiantuntija

 

Jätä kommentti

*