Ruokaa roskiin vai lautaselle?

Kuva: Simo Tolvanen

Viime viikolla vietettiin Hävikkiviikkoa. Sen kunniaksi me savonialaiset tarjosimme torstaina ”Saa syödä” -tapahtumassa 1000 ilmaista kasviskeittolounasta.

Kohtasimme etukäteen monta epäilyä siitä, jaammeko todella lounaat ilmaiseksi. Kun tapahtuman aika koitti, epäilykset hälvenivät. Keli oli suosiollinen, ihmiset hymyilivät ja lounastajilta sateli kehuja keiton mausta ja tempauksen ideasta.

Osa toki lähestyi hävikkiruoan tarjoamista sanoen ”enhän minä roskiksesta dyykattua ruokaa syö”. Hävikkiviikolla kuitenkin muistutettiin, että ruokatarpeet tulisi ehtiä käyttää ennen kuin ne päätyvät roskikseen. Kuten keitossammekin, raaka-aineet käytettiin ajoissa ennen kuin niistä tuli jätettä.

Väkeä tuntui kiinnostavan hävikkiin liittyvät teemat myös laajemmin. Marttojen, Jätekukon, 4H-yhdistyksen, Järvikylän ja Savonian omalle pisteelle muodostui väkeä jonoksi asti.

Myös ravitsemisterapeutti Hanna Partanen esitteli rempseään savolaiseen tyyliin, että keittiössä lojuvista raaka-aineista voi keksiä monenmoista vaihtelua ruokailuun. Nettikin on pullollaan erilaisia reseptejä, joista saa vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen.

Oli hienoa nähdä Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat työn touhussa. Projektipäällikkö Antti Heiska antoi sujuvasti ohjeita kanssaopiskelijoilleen ja nuoret ottivat yhdessä vastuuta tapahtumasta. Nuoret innostuivat tärkeästä asiasta ja iloisina jakoivat ilmaisia lounaita.

Hävikkiä voi vähentää suunnittelemalla, ostamalla ja valmistamalla vain sen mitä tulee syötyä. Jos jotakin ruokaa jää aina syömättä, voisiko sitä ostaa tai valmistaa vähemmän? Voisiko ylijäämän hyödyntää ajoissa?

Itse huomasin juuri, että viimeinen pala lähileipomon kauraleipää ei ole enää houkuttelevan pehmeää, joten siirryn keittiön puolelle vähentämään hävikkiä käytännössä: kypsien tomaattien, valkosipulin ja oliiviöljyn kanssa viipaleista syntyy makoisa italialainen bruschetta.

Salla Willman

TKI-asiantuntija

Savonia-ammattikorkeakoulu