Ruokaa Wilmassa ja kansainvälisyyttä ilmassa

Lähiruokaa kouluihin ja vientiin. Kuva: Shutterstock

Ilahduttava Wilma-viesti tuli peruskoululaisten huoltajille ja vanhemmille lokakuun alussa. Tällä kertaa ei ilmoitettu lapsen kolttosista tai koronasta. Vaan ihan savolaisesta lähiruuasta.

Wilma-ilmoituksen taustalla on Savonia-ammattikorkeakoulun ja sen yhteistyökumppaneiden Savolaisuus on makuasia -projekti, jolla Pohjois-Savoa viedään maailmankartalle puhtaan, laadukkaan ruuan ja raaka-aineiden tuottajana. Sinällään oivallinen nimi hankkeelle.

Savolaisuus, jos mikä on makuasia: toiset tykkää ja toiset ei – kalakukkokin jakaa edelleen jopa savolaisten mielipiteitä: miten kukko leikataan tai kumpi on parempi, muikku- vai ahvenkukko?

Savolaisuus on makuasia -hanke on osa kokonaisuutta, joka liittyy alueelle myönnettyyn European Region of Gastronomy (ERG) Kuopio Region 2020-21 -tunnustukseen.  Kuopion seutu on saanut tunnuksen ensimmäisenä alueena Suomessa.

Pohjoissavolainen gastronomia on jäänyt vuosien varrella piiloon kansainväliseltä yleisöltä. Nyt sitä nostetaan esiin ruokatuottajien, ravintoloiden, oppilaitosten ja järjestöjen yhteistyönä: Pohjois-Savon ruokakulttuuri matkailun vetovoimatekijäksi.

Pohjoissavolaisella gastronomisella elämyksellä tarkoitetaan puhtaita täällä tuotettuja raaka-aineita ja luonnonantimia. Tämä merkitsee kaikkia lähiruoan ympärille kietoutuvia tapahtumia, maataloutta, koulutusta ja yrittäjiä, jotka hyödyntävät runsaasti lähituotteita.

Lähiruoka on tärkeä teema, mutta ei ihan uusi. Lueskelin vanhoja Savon Sanomia. Ja kas kummaa 20 vuotta sitten oli kirjoitus savolaisen ruokakulttuurin ja lähiruuan merkityksestä. Hitaasti trendit muuttuvat – savolaisuus ei koskaan.

Lähiruoan arvostusta halutaan nostaa myös paikallisten tulevaisuuden kuluttajien eli lasten, nuorten ja maahanmuuttajien keskuudessa, niinpä siitä tiedottaminen Wilman välityksellä oli hyvä veto.

Toivottavasti kouluruuasta ja sen tärkeydestä puhutaan myös kotona lasten ja nuorten kanssa. Liian moni koululainen jättää kouluruuan syömättä, ja tankkaa itsensä epäterveellisillä mössöillä ja liiallisilla hiilihydraateilla. Lähiruokaa kuten kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi käyttää kouluissa enemmän muun muassa välipaloina.

On hyvä, kun projekti jalkautuu pohjoissavolaisten pariin, järjestää ruokapajoja ja infoja peruskoululaisille, jossa koululaiset pääsevät tutustumaan lähiraaka-aineisiin ja valmistamaan itse maittavan koululounaan.

Useat pohjoissavolaiset yrittäjät ovat luoneet uusia ruokamatkailutuotteita, joita markkinoidaan myös kansainvälisesti. Ruokatuotteiden vienti maailmalle on haastavaa johtuen muun muassa kulttuurieroista.

Nyt onkin hyvä tilaisuus tulla kuulemaan, miten suonenjokelainen Metsäpellon Mansikat ja kuopiolainen RPS Brewingen ovat saaneet avattua vientihanat Singaporeen.

Business Center järjestää 2.12., klo 15-17 Havuja#!@%&! Nuotiopiirin livenä nettilähetyksen aiheesta: Internationalization, Growth and the Singapore Market.

Singaporelainen yrittäjä Beng Tong Neo avaa, miten ihmeessä savolaiset mansikat ja olut pääsivät aasialaisille markkinoille.

Kaija Sääski

koulutusvastuujohtaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

johtaja, Business Center

Jätä kommentti

*