Saavutettavuus on laatua

Nykyään puhutaan yhä useammin saavutettavuudesta. Saavutettavuuden pitäisi olla verenkierrossamme kaikissa asioissa, mitä teemme, luomme ja kehitämme – kaikille meille.

Kun tieto tai palvelu on saavutettavaa, se on muodossa, johon kaikki pääsevät käsiksi ja ymmärtävät sen. Ajanvarausohjelma ei siis voi olla kätevä vain hyvin ja kaikkia värejä näkeville, eikä kieli olla kryptistä spesialistikieltä, vaan kaikille ymmärrettävää ja selkää suomea.

Saavutettavuus on toki erityisen tärkeää, ellei jopa välttämätöntä ihmisille, joilla on jokin vamma tai rajoite. Joku ei kuule tai näe kunnolla, muistisairaus alkaa sotkea elämää, hahmottamisen kanssa on ongelmia, oppimisvaikeus tai keskittymisen ongelmat raastavat.

Meistä jokainen on kuitenkin elämämme aikana tilanteissa, että emme pysty toimimaan tavalliseen tapaan. Stressi alistaa, hiirikäsi katkeaa, koliikkilapsi valvottaa tai voi olla, että suomen kielen taito vasta kehittyy. Tällainen rajoite väistyy usein onneksi ajan mukana.

Kieli on ytimessä

Toisaalta, ei tarvitse olla mitään erityisiä hankaluuksiakaan, että ymmärtämisen kanssa on toisinaan vähän niin ja näin. Me kaikkihan sokeudumme kielenkäytöllemme. Se, mikä on arkea esimerkiksi terveydenhoidon ammattilaiselle, on ainutkertaista potilaalle. Meneekö sulla mitään jatkuvana? on tavallinen kysymys – mutta kenelle? Hoitaja ei välttämättä huomaa, että tiedustelu on käsittämätön potilaalle, sillä hoitajahan kysyy niin joka päivä, monta kertaa.

Mutta terveyspalvelut ovat kaikille meille monenlaisille tallaajille. Sote-alan asiakkaat ovat yhä moninaisempia, palvelut digitalisoituvat, ja niiden pitäisi olla myös kustannustehokkaita. Kaikessa tässä hässäkässä saavutettavuudesta kiinni pitäminen vaatii hereillä olemista. Lainsäädännön vaatimukset huokuvat niskaan, ja terveydenhoidon ammattilaisilla on oltava tietoa ja päivitettyä taitoa tuottaa kaikille saavutettavia sisältöjä.

Olipa asiakkaana siis kuka hyvänsä, hänen pitäisi pystyä hakemaan ja saamaan tietoa terveysasioista, varaamaan aika, asioimaan ja suunnistamaan terveydenhoidon tiloissa, auloissa ja kerroksissa, kommunikoimaan henkilökunnan kanssa ymmärrettävästi. Hänen pitää pystyä myös hoitamaan itseään kotona ohjeiden mukaan, lirauttamaan purkkiin oikealla tavalla ja lukemaan Omakannasta tulokset.

Kieli on kiistatta ratkaiseva osa jokaista vaihetta terveydenhoidossa.

Ydinasia kouluttaa terveysalaa

Ydinasia-hanke pureutuu nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kielellisen saavutettavuuden parantamiseen. Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Savonian helmikuussa 2021 alkanut yhteishanke kouluttaa Pohjois-Savossa terveydenhoitoalan, kuntien ja järjestöjen henkilöstöä ja vapaaehtoistoimijoita, sekä erilaisia palveluiden suunnittelijoita ja sisällöntuottajia. Koulutus antaa eväitä toimia saavutettavasti sekä kasvokkain että digitaalisissa terveydenhuollon palveluissa.

Vaikka hanke on vasta alussa, toteavat Savonia-ammattikorkeakoulun opettajat Soilimaria Korhonen ja Minna Kaija-Kortelainen, että parhaat asiantuntijat ovat erilaiset käyttäjät itse.
– Hankkeen aikana kanssamme työskentelee ryhmä erilaisia käyttäjiä, jotka testaavat esimerkiksi sähköisiä terveyspalveluja, mutta myös aulatiloja. Monen voi olla vaikeaa suunnistaa sokkeloisissa tiloissa ja pelkästään tekstin muodossa oleva opaste tarvitsee rinnalleen kuvia. Testaajien näkemykset ovat äärimmäisen tärkeitä, että ymmärrämme monenlaisia erilaisia käyttäjiä ja heidän tarpeitaan. Käyttäjän palaute antaa signaalin, miten palvelua on kehitettävä helppokäyttöisemmäksi.

En tiedä ketään, joka valittelisi jonkun palvelun tai sisällön olevan aivan liian selkeä ja helppo ymmärtää. Helposti saavutettavat palvelut eivät häiritse ketään, vaan päinvastoin, ne hyödyttävät kaikkia – niin palveluiden käyttäjiä kuin tarjoajiakin. Vai haluaisitko sinä luoda palvelun, jota asiakkaat eivät osaa käyttää, ja jonka kautta sinä et myöskään tavoita asiakkaitasi? En usko.

Tekstin toimittajana toimi Pirjo Turunen

Lisätietoja Ydinasia – Kielellinen saavutettavuus sosiaali- ja terveyspalveluissa- hankkeesta saat hankkeen toimijoilta:  minna.kaija-kortelainen@savonia.fi ja/tai soilimaria.korhonen@savonia.fi.

Jätä kommentti

*